Mika Nurmi paljastaa olevansa vähän nörtti. Kun Vehmaalle päätettiin rakentaa uusi yhtenäiskoulu, luokan- ja teknisen työn opettaja Nurmi halusi olla mukana etenkin tekniikan suunnittelussa.
Ensin koulun opettajat kävivät tutustumassa useisiin uusiin kouluihin ja niiden opetusteknologian ratkaisuihin.
– Meillä päädyttiin liikuteltaviin kalusteisiin, joita opettajat saivat valita luokkiin omien toiveidensa mukaan. Luokissa on isoja mobiilinäyttöjä, laserprojektoreita, helposti liikuteltavia lähietäisyysprojektoreita ja taulukaapit, joissa on heijastuspinnat.
Kouluun ei haluttu muutamassa vuodessa vanhenevia laitteita.
Tavoitteena suunnittelussa oli pitkäikäisyys ja helppokäyttöisyys. Kouluun ei haluttu muutamassa vuodessa vanhenevia laitteita vaan pitkälti kosketusnäyttöistä tekniikkaa, jonka päivittäminen onnistuu omin voimin.
Tässä tuli avuksi Edutaito-yritys, joka neuvoi koulua teknologiasuunnittelussa. Esimerkiksi yrityksen esittelemässä syklisessä hankintakulttuurissa laitteiden ja kalusteiden päivitystarve on suunniteltu tuoteryhmittäin ja koulukohtaisesti. Tietokoneet uusitaan kolmen vuoden välein ja kangaspäällysteiset kalusteet viiden vuoden välein.
Tuotteista maksetaan kuukausimaksu, ja käytössä kuluneet tuotteet myydään eteenpäin. Tällä tavalla monet kustannukset voidaan arvioida pitkänkin ajan päähän tarkasti.
Edutaito ei myy teknologiaa vaan yhdistää hankkeissa suunnittelun eri osa-alueita. Yrityksen asiakaskokemusjohtajan Niko Eskelisen mukaan toimivan teknologian perustana ovat helppokäyttöisyyden lisäksi pilvipalvelut ja riittävän nopea ja toimiva netti.
– Tämän päivän koulujen teknologian kaikki ohjelmistot ovat pilvessä. Helposti liikuteltavat mobiilinäytöt saa käyttöön millä tahansa puhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Tietoturvaongelmaa ei ole, koska näytöt itsessään eivät sisällä ohjelmistoja.
Eskelinen huomauttaa, että langaton verkkoyhteys ei ole koskaan täysin varmaa. Siksi kaapelointi on suunniteltava huolella.
Teknologian ja turvallisuuden suunnittelussa pitää huomioida koulun sujuvan arjen lisäksi myös tilojen iltakäyttäjät.
– Nyt meneillään olevassa koulujen rakennusbuumissa yksi yhdistävä tekijä on tarve monikäyttöisyydelle. Hienokin tekninen ympäristö, jota ihminen ei osaa käyttää, voi olla enemmän haitallinen kuin hyödyllinen.
Vehmaan koulu valmistui viime syksynä. Se korvasi toistuvien sisäilmaongelmien vuoksi puretun yläkoulun ja esiopetuksen tiloiksi remontoidun alakoulun. Koulussa on 200 oppilasta.
Vehmaalaiset ovat tutustuneet uuden koulunsa tekniikkaa nyt puolen vuoden ajan. Pelkkää tuuletusta sisäänajokuukaudet eivät ole olleet.
Mika Nurmi muistelee alussa juosseensa tekniikan vastaavan roolissa luokasta toiseen paita hiessä.
– Vertaismentorointiin olisi ollut enemmän tarvetta kuin oli aikaa. Kaikki eivät osaa tai halua perehtyä asetusten syövereihin samalla lailla, hän sanoo.
Osa opettajista kaipaa edelleen laitteiden käyttöön lisää koulutusta, ja asennusten – esimerkiksi infotaulun asennuksen – hidas aikatalu aiheuttaa ihmetystä.
Langattomuuskaan ei ole ollut pelkkää ihanuutta.
– Välillä näytön peilausta käyttäessä on kaivannut piuhaa, että kuva kulkisi pätkimättä. Videolla henkilön suu voi olla jo kiinni, kun lause loppuu. Kosketusnäyttöä käyttäessä koneen ja taulun välinen yhteys ei aina ole myöskään toiminut, Nurmi summaa harmituksen aiheita.
Pääosin opettajat ovat kuitenkin tyytyväisiä uuteen kouluun ja sen teknologiaan.
Rakennuksessa opettajien toiveet näkyvät opetusteknologian lisäksi esimerkiksi valaistuksessa, kalusteissa ja materiaaleissa, värejä myöten. Niissäkin haettiin pitkää ikää hirsirakenteisiin sopivilla murretuilla ja rauhoittavilla sävyillä sekä valkoisilla, heijastuskelpoisilla seinäpinnoilla.
– Pääsimme vaikuttamaan ja saimme hyvän koulun, Nurmi summaa.