Koko pakka uusiksi – Imatra panee sisäilmaongelmat kuriin radikaalilla kouluverkkouudistuksella

Betonielementeistä piirtyy jo selvästi esiin rakennuksen muoto. Nostokurki kurottelee taivaisiin. Ensi syksynä Vuoksenniskan koulukeskuksen uudisosa on valmis, ja siellä aloittaa opiskelunsa runsaat 300 lasta esikoululaisista nelosluokkalaisiin.

– Uudisrakennuksen siivekkeisiin tulevat solumuotoiset oppimistilat ja keskelle aulamainen monitoimitila, joka toimii myös ruokalana, Imatran kaupungin hyvinvointijohtaja Hanna-Kaisa Ellonen selittää ja viittoo rakennustyömaalle.

Vuoksenniskan koulun uudisosa on ensimmäinen palanen Imatran isossa koulu- ja päiväkotiuudistuksessa, jota voi hyvällä syyllä kutsua radikaaliksi. Kaupunki keskittää esi- ja perusopetuksen kolmeen koulukeskukseen eri puolille kaupunkia. Myös päiväkodit toimivat yhtenäiskoulujen läheisyydessä.

Päiväkotien ja koulujen määrä vähenee roimasti. Ala- ja yläkoulujen määrä tippuu yhdeksästä kolmeen, päiväkotien määrä yhdeksästä kuuteen.

Miksi ihmeessä runsaan 27 000 asukkaan Imatra ryhtyy näin valtavaan palveluverkkouudistukseen? Taustalla on monia syitä. Yksi tärkeimmistä on vanhoja päiväkoti- ja koulurakennuksia piinaavat sisäilmaongelmat.

Tällä hetkellä kolme koulua toimii kokonaan tai osittain parakeissa. Muissakin koulukiinteistöissä tehdään jatkuvasti sisäilmatutkimuksia.

Päiväkoti- ja koulu-uudistus valmistuu vuoteen 2023 mennessä.

Palveluverkkouudistuksen projektipäällikkö Mari Routti pitää kaupungin päiväkoti- ja koulu-uudistusta jopa historiallisena.

– Kaupunki on tehnyt poikkeuksellisen ratkaisun päättämällä panna kaikki kerralla kuntoon. Uudistuksen valmistuttua Imatralla ei pitäisi olla enää yhtään päiväkotia tai koulua, joissa on sisäilmaan liittyviä ongelmia, vaan kaikki tilat ovat peruskorjattuja, uudehkoja tai uusia, Routti sanoo.

Imatra lupaa selättää sisäilmaongelmat pikavauhdilla, sillä päiväkoti- ja koulu-uudistus valmistuu vuoteen 2023 mennessä. Se on viisi vuotta nopeammin kuin valtioneuvoston Terveet tilat -ohjelman eräpäivä, joka on vuonna 2028.

Raha on tärkein uudistuksen taustalla olevista syistä. Kuten monilla paikkakunnilla Suomessa, oppilasmäärä vähenee Imatrallakin. Kaupungissa on jo vuosia pohdittu, mitä tehdään laajaksi ja kalliiksi muuttuneelle kouluverkolle.

Oppilasmäärä on vähentynyt Imatralla alle kymmenessä vuodessa yhden ison koulun verran. Hukkaneliöitä piisaa: joissakin vanhoissa kouluissa tilaa on peräti 22 neliötä per oppilas, uudistuksen valmistuttua neliöitä on noin 10 oppilasta kohden.

Uuden rakentaminen on iso investointi. Vuoksenniskan uudisrakennuksen hintalappu on 10,8 miljoonaa euroa, Mansikkalaan nousevan Suomen suurimman puukoulun hinta on 45 miljoonaa euroa. Kosken koulukeskuksen ja päiväkotien laajennusten kustannuksia ei vielä tiedetä, koska suunnittelu on vasta alkanut.

Radikaali uudistus tulee kuitenkin pidemmän päälle edullisemmaksi kuin useiden erillisten pienten yksiköiden peruskorjaus ja ylläpito.

– Säästöä kertyy myös siitä, kun kalliista väliaikaistiloista päästään eroon, Routti huomauttaa.

Kaupunginvaltuusto päätti koulujen rakentamisesta yksimielisesti syksyllä 2016. Akuutit sisäilmaongelmat olivat päätöksessä ratkaiseva tekijä.

Päätöstä edelsi kipakka keskustelu. Nettiadressiakin kerättiin, sillä vanhempia huolestutti lähikoulujen lakkautus ja pienten koululaisten siirtäminen isoihin yhtenäiskouluihin.

Kuhunkin koulukeskukseen tulee 600–650 oppilasta. Isoin on Mansikkalan koulukeskus, johon sijoittuu myös 200 lapsen vuoropäivähoito sekä lukio. Mansikkalaa käyttävät lisäksi neuvola, nuorisotoimi ja Imatran työväenopisto.

Uutta rakennetaan rivakasti. Vuoksenniskan uudisrakennus on valmis syksyllä 2019, Mansikkalan koulukeskus valmistuu 2020 ja Kosken koulukeskus vuonna 2021.

Hallinnollinen uudistus on jo tehty. Koulut siirtyivät kolmen kampuksen malliin viime syksynä, ja rehtorien määrää karsittiin.

Opettajien määrään koulujen yhdistäminen isompiin yksiköihin ei suoraan vaikuta. JUKOn pääluottamusmiehen Tuija Voutilaisen mukaan opettajien tarve Imatralla arvioidaan vuosittain, kun virkoja tulee auki. Vähitellen käy varmaan niin, että oppilasmäärän vähenemisen takia eläkkeelle jääneen opettajan tilalle ei aina palkata uutta.

Mitään hokkuspokkustemppua Imatralla ei ole sen varmistamiseksi, että uusista rakennuksista tulee terveitä, vaan käytössä ovat ne perinteiset: tehokas rakennusvalvonta, laadukkaat rakennusfirmat sekä huputus ja tuuletus.

– Kantava ajatus on se, että tehdään tervettä, vaikka aikataulu on nopea, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen toteaa.

Tavoitteena ovat tasapuoliset ja oikeudenmukaiset mahdollisuudet koulunkäyntiin.

Pedagogisesti linjakas. Myös sitä Imatran koulu-uudistus on Mari Routin mukaan. Kaupunki saa joustavat ja muunneltavat koulutilat, jotka tukevat uuden opetussuunnitelman toteuttamista.

– Tilat parantavat mahdollisuuksia yhteisopettajuuteen ja työpareina työskentelyyn. Solun hiljaiset tilat antavat puolestaan tilaisuuden oppilaiden omatoimiseen yksilötyöskentelyyn, Routti avaa.

Solumuodolla tarkoitetaan sitä, että koulurakennus on jaettu pienempiin toiminnallisiin ja rakenteellisiin yksiköihin. Yhdessä solussa on kerralla 60–80 koululaista, mutta tilat ovat muunneltavissa ja niistä voi erottaa siirreltävillä seinillä eri kokoisia rauhallisempia tiloja.

Tavoitteena on taata kaikille tasapuoliset ja oikeudenmukaiset mahdollisuudet koulunkäyntiin.

– Riippumatta siitä, missä päin asuvat, kaikki oppilaat saavat tulevaisuudessa laadukasta opetusta turvallisissa ja terveellisissä tiloissa, hyvinvointijohtaja Hanna-Kaisa Ellonen sanoo.

Opettajissa uudistus on herättänyt monenlaisia tunteita. Erityisesti heitä mietityttää se, miten kaikki oppilaat mahtuvat uusiin tiloihin ja miten opetus niissä käytännössä toimii. Samaan aikaan iloitaan kuitenkin siitä, että päästään työskentelemään terveissä, nykyaikaisissa rakennuksissa.

Tuija Voutilaisen mukaan vastustus on liittynyt enemmän hallinnollisiin muutoksiin.

– Rehtorien määrän vähentäminen ja se, että kaikki rehtorit eivät ole fyysisesti läsnä koulussa, herätti kentällä paljon kuohuntaa uudistuksen alussa viime vuonna. Mutta nyt tilanne on jo rauhoittunut.