Miten noitarummun kuvioita saa käyttää? Käsityöprojekti vie pohtimaan kulttuurisen omimisen rajoja

Miia Hast perehdyttää opettajaopiskelijat arktiseen käsityökulttuuriin ja panee miettimään kulttuurista omimista.

Käsityökasvatuksen opettajan Miia Hastin mukaan käsityökulttuuri lähtee ajattelusta ja ymmärtämisestä. Hänen opettamiensa Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden on esimerkiksi pohdittava kulttuurisen omimisen rajoja jokavuotisessa arktisessa käsityöprojektissaan.

– Esimerkiksi saamelaisen noitarummun kuvioita ei saa käyttää kaupalliseen tarkoitukseen.

Käsityöprojektin opiskelijat tekevät Rantavitikan peruskoulussa Rovaniemellä. Omalle harjoittelukoululleen opiskelijat tekevät oppimiskokonaisuuksia yhdessä Arktikum- ja Pilke-tiedekeskusten ja taidetalo Korundin kanssa.

Miian alaa käsityökasvatuksessa on teknologia. Työparina on kollega, jonka vastuulla ovat pehmeät materiaalit.

Miia tutustuttaa opiskelijoita vanhaan teknologiaan myllyssä ja sepän pajassa.

– Opettajina he joutuvat miettimään vaikkapa sitä, mitä sahaamisessa oppii. Ainedidaktinen osaaminen on sitä, että pienilläkin ymmärrystä avaavilla asioilla saa oppilaan kiinnostumaan.

Miia virkistyy kuvataiteen parissa. Talvella hän ajaa töihin moottorikelkalla ja osallistuu katsojana Rovaniemen maaliskuisiin Vintage Sled GP -ajoihin.

– Siellä kisataan vanhoilla moottorikelkoilla.

Miia Hastin vinkit

Tästä opin
Käsityökulttuuri on hyvin moniulotteista, ja ihmiset käyttävät monenlaisia työvälineitä ja koneita. Koska harvalla opettajaopiskelijalla saati peruskoululaisella on esimerkiksi järeitä puuntyöstökoneita, olen keksinyt ja rakentanut yksinkertaisia koneita. Haluan opettaa opiskelijoitani pohtimaan, mitä ja miten lapsi haluaa oppia. Siksi olen videoinut omia lapsiani, kun he opettelevat akkuporakoneen käyttöä, ja käytän näitä videoita opetuksessa. Koneiden rakentelussa saan paljon apua netistä, varsinkin alla linkatulta sivulta.

Tähän haluan tarttua
Koska olemme puukansaa, varsinkin me lappilaiset, haluan ammentaa opiskelijoille viisausperintöä. Tämä kirja lupaa avata suomalaista kansanperinnettä metsistä ja tarjota tietoa metsäluonnon vaikutuksista hyvinvointiin. Käsityö, kulttuuri ja ympäristö -kurssillani syksyllä vien opiskelijat Ounasjoen Aapiskosken rannalle kesäpaikkaani, vanhaan suojeltuun peräpohjalaistaloon. Kaadamme metsästä puun ja teemme siitä heinäseipäitä. Sitten niitämme heinät viikatteilla ja nostamme seipäille.
Mirja Nylander: Metsäkellintä – Terveyttä luonnosta. Readme.fi 2018.

Tästä innostun
Olen ollut pitkään kansantanssija ja osallistuin joskus itsekin Joulufantasiaan. Vaikuttava fantasiaesitys järjestetään joka joulukuu. Tontut ja muut satuolennot vievät Lapin metsämuseolla katsojat arktiselle joulumatkalle läpi Suomen savottahistorian. Esityksessä on ihmeellisintä se, että kaikki tapahtuu sanattomasti musiikin ja muun äänimaiseman, valojen, tanssin ja elekielen avulla.
Savottatonttujen Joulufantasia Rovaniemellä 1.–28.12.2018. Ohjaus Johanna Virsunen.

Kuka

Miia Hast

  • Käsityökasvatuksen yliopistonlehtori Lapin yliopistossa. Opettaa luokanopettajaopiskelijoita ja on myös kuvataideopettaja.
  • Käsitteli väitöskirjatyössään teknologiaa yleissivistävän käsityön oppiaineen osana.
  • Asuu Rovaniemellä ja on Lapin yliopiston opetusalan yhdistyksen hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja.