Luokanopettajan piti tehdä jokaisesta oppilaastaan numeroarviointi kerran viikossa. Hänen oli pisteytettävä oppilaan osaaminen kaikissa oppiaineissa. Pisteet yhdistyivät erilaisiksi osaamiskäppyröiksi.
Tornion pääluottamusmies Raija Collin kertoo, kuinka kaupunki kasasi toinen toistaan älyttömämpiä tehtäviä luokanopettajille, kun opetussuunnitelman perusteita arvioinnista tulkittiin tai paremminkin ylitulkittiin.
Raskas arviointikäytäntö kaatui pian omaan mahdottomuuteensa. Rehtoritkin huomasivat, että se näännyttää sekä opettajat että esimiehet.
Luottamusmies neuvotteli OAJ:n tuella käytännöt uusiksi kaupungin kanssa. Nyt luokanopettaja arvioi oppilaansa kahdessa oppiaineessa kaksi kertaa tietyn jakson aikana. Opettaja saa määritellä jakson itse. Käytännössä jakso on yhden lukukauden mittainen.
Arvioinnista koituvaa työmäärää kohtuullistettiin Torniossa muutenkin. Viidennen luokan todistuksen sanalliset arvioinnit palautettiin numeroiksi ja työläistä arviointikeskusteluista tuli taas tuttuja vanhempainvartteja ja kehityskeskusteluja.
Järjettömät työmäärän lisäykset halutaan Collinin mukaan torpata jatkossakin. Siksi OAJ:n Tornion paikallisyhdistys on vaatinut, että alakoulujen arviointiryhmään otetaan mukaan myös riviopettajia, kun siellä nyt on vain sivistystoimen johtoa ja rehtoreita.
Kemin pääluottamusmies ja OAJ:n valtuuston jäsen Kari Filpus tietää, miten Torniossa on löydetty ratkaisuja opettajia rassaaviin tehtäviin. Silti alueen opettajia näännyttävistä tehtävistä kertyy pitkä lista.
− Dokumentointi, liput ja laput, joita on täytettävä, alati lisääntyvät palaverit muiden opettajien ja vanhempien kanssa, kolmiportainen tuki ja sen dokumentointi, käytöshäiriöt, inkluusio ilman siihen tarvittavaa resurssia, monikulttuurisuus ja siihen liittyvät muut kuin suomenkieliset materiaalit.
Resurssiopettajakaan ei Filpuksen mukaan ole välttämättä resurssi.
− Jos joku opettaja sairastuu, resurssiopettaja hyppää sijaiseksi eikä meillä enää ole resurssiopettajaa. Joskus sijaisuuksia hoitavat myös ohjaajat, hän kertoo.
Kun kysyn, mitenkäs tämä korvataan, työnantaja vastaa, että se kuuluu opettajan työtehtäviin.
Vaikka pääluottamusmiehellä on paljon sananvaltaa etenkin, jos hänellä on hyvät suhteet koulutoimenjohtajaan, työmäärään liittyviin asioihin on vaikea tarttua.
− Kolmiportainen tuki on lakisääteinen juttu, mitäpä niille määräyksille pystyy. Kun kysyn, mitenkäs tämä korvataan, työnantaja vastaa, että se kuuluu opettajan työtehtäviin.
Filpus toivoisi, että opettajien työmäärän isoa pakettia selvitettäisiin työnantajan kanssa kokonaisuutena.
− Työmäärää ei ole tarkasteltu koko yli 20-vuotisen opettajanurani aikana. Palkkausta ja työehtoja on kyllä viilattu, mutta laajaa katsantoa siitä, miten opettajan työ on muuttunut, ei ole tehty.
Työmäärän kasvu on kimurantti juttu myös OAJ:lle. Jäsenet työskentelevät useilla eri sopimusaloilla ja eri työaikajärjestelmien mukaisesti. OAJ on käynnistänyt työaikakokeiluja ja neuvotellut sopimusmääräyksiin muutoksia, jotka tuovat paremmin näkyviin opettajan tekemän työn ja siihen varattavan ajan.
Esimerkiksi peruskoulun opettajille tuli viime talven neuvottelujen tuloksena kolmas yhteissuunnittelutunti ja varhaiskasvatuksen opettajille viisi tuntia viikossa suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaikaa.
Kotkassa päiväkodinjohtajat ovat huomioineet sak-työajan työvuorosuunnittelussa jo koko syksyn. Pääluottamusmies, OAJ:n valtuutettu Minna Paavola on kysynyt johtajilta, miten sak-työaika toimii. Vastausten perusteella se parantaa varhaiskasvatuksen laatua.
− Johdossa luotetaan opettajan ammatillisuuteen, oman työajan organisointiin ja suunnitteluun sekä siihen, että suunnitelmallisuus näkyy kaikessa toiminnassa, Paavola sanoo.
Varhaiskasvatuksen opettaja Riikka Mikola opettaa eskarilaisia kotkalaisessa Kyminkartanon koulussa. Hänelle on merkitty viisi tuntia viikossa sak-työaikaa, tunti jokaisen työpäivän alkuun tai loppuun. Jos aikaa menee enemmän, se tasataan seuraavalla viikolla.
Mikola pitää huolen siitä, että rajaa töitään silloinkin, kun tekee niitä kotona.
− Muutenhan niihin saisi helposti menemään koko illan.
Sak-aikakaan ei riitä aina kaikkeen, mutta se on hänen mielestään suunta parempaan.
− Itselle tulee työrauha, kun tietää, että päivässä on tunti aikaa oman työn suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Töistä lähtee hyvällä omallatunnolla, Mikola sanoo.
Mikolan esiopetus kestää yhdeksästä yhteen, ja sak-aika on sijoitettu sen ulkopuolelle. Suurimman osan sak-tehtävistään Mikola tekee kotona, mutta esimerkiksi sellaiset työt, joissa on esillä lasten henkilökohtaisia asiakirjoja, hän hoitaa tietoturvasyistä työpaikalla.
Mitä se sak-työaika sitten sisältää?
− Tavallista työn ja toiminnan suunnittelua, esiopetussuunnitelmien tekemistä ja kirjaamista, pedagogisia arvioita, raportointia vanhemmille, toiminnan arviointia, omien tiimipalaverien ja pienryhmien suunnittelua, Mikola kertoo.
Hyvinkään pääluottamusmies ja OAJ:n valtuutettu Kirsi Contursi muistuttaa, että hyvän pitäisi riittää opettajan työssä. Kaikkea ei tarvitse tehdä kympisti.
Paikallisia konsteja kuorman rajaamiseen voidaan neuvotella henkilöstön ja työantajan kesken. Hyvinkäällä opettajat ja työnantaja ovat yhteistyössä koonneet käsikirjan pedagogisten asiakirjojen laadintaan. Työnantaja myös suosittelee opettajia sulkemaan Wilman kello 16 ja seuraa opettajien yhteissuunnitteluaikaa.
Työmäärän hallintaan liittyvät konstit ovat Contursin mukaan pikku temppuja työhyvinvoinnin isossa kokonaisuudessa, joka alkaa johtamisesta, osallisuudesta ja oikeudenmukaisuuden tunteesta. Oleellista on, että yhteistyö työnantajan kanssa toimii, vaikka asioista oltaisiin eri mieltä.
Contursi tapaa poliitikkoja, istuu kaupungin johtoryhmissä, kuljettaa tietoa ja osallistuu keskusteluun. Viestit OAJ:n Hyvinkään paikallisyhdistyksestä kulkevat kaupungintalolle.
− Nostamme jaksamisen ongelmia esille niin työnantajan kuin työntekijöidenkin aloitteesta ja etsimme niihin ratkaisuja yhdessä, Contursi sanoo.
Peruskoulussa kolmiportaisen tuen käytäntöjen tuoma työmäärän lisäys on tuttua kaikkialla maassa. Pedagogisten asiakirjojen laatiminen ja niihin liittyvät vanhempien ja opettajien tapaamiset vievät aikaa.
− Iso ongelma on siinä, että kun uusia tehtäviä pukkaa, työaikaa ei tule lisää eikä muita työtehtäviä voi jättää pois, Contursi sanoo.
OAJ on vaatinut, että opettajien työmäärää täytyy helpottaa yksinkertaistamalla kolmiportaiseen tukeen liittyvää byrokratiaa. Oppimisen tuen kehittämisessä on järjestön mielestä keskitytty ennen kaikkea suunnitelmiin ja hallinnollisiin käytänteisiin, mutta konkreettinen tuki on jäänyt puutteelliseksi.
Hyvinkääläisten open käsikirjassa on apuotsikoita ja esimerkkilauseita pedagogisiin asiakirjoihin. Tehostetun ja erityisen tuen osiossa on kuvattu runsaasti erilaisia tapauksia.
− Opettajat ovat tykänneet tästä, koska se nopeuttaa työtä ja yhtenäistää asiakirjojen sisältöjä. Kaikilla on nyt samat ohjeet eikä luokanopettajan tarvitse koko ajan vaivata kysymyksillään erityisopettajaa, Contursi kertoo.
OAJ kysyi keväällä yhdessä Uutissuomalaisen kanssa, ovatko opettajat kokeneet työmääränsä kasvaneen, vähentyneen tai pysyneen ennallaan sinä aikana, kun perusopetuksen uusi opetussuunnitelma on ollut käytössä. Yli 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työmäärä on kasvanut.
OAJ etsii yhdessä työnantajapuolen kanssa ratkaisua opettajien työmäärään kasvuun muun muassa työaikajärjestelmän muutoksella. Vuosityöajassa palkanmaksun piirissä olisi kaikki opettajan tekemä työ, eivät vain oppitunnit, joiden määrään opetusvelvollisuustyöaika perustuu.
Ammatillisella puolella vuosityöaika on jo arkea, peruskoulussa sitä kokeillaan. OAJ:n jäsenissä työaikamalli herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Kari Filpus harmittelee, että vuosityöaikakokeiluja on toistaiseksi saatu vain alakouluihin. Hän olisi valmis kokeilemaan mallia myös yläluokilla ja lukiossa.
− Kannattaisi katsoa, tuoko se pelastusta tähän tilanteeseen.
Valtuusto linjasi tavoitteet
Opettajien uupumuksesta keskusteltiin vilkkaasti OAJ:n valtuustossa viime viikolla Helsingissä. Työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden parantaminen on kirjattu myös järjestön toimintasuunnitelmaan eli tosuun, josta valtuusto päätti kokouksessaan.
Tosussa on 16 tavoitetta vuosille 2019–20. Tuona aikana OAJ muun muassa parantaa jäsenistön palkkauksellista asemaa sekä kehittää sopimusmääräyksiä ja -tulkintoja. Lisäksi OAJ varmistaa järjestön ja jäsenistön toimintaedellytykset rakenteellisissa uudistuksissa ja edistää tehtävänkuvien kehittämistä, jotta työ turvataan muuttuvassa toimintaympäristössä.
Seuraavan kahden vuoden aikana OAJ vaikuttaa siihen, että koulutusta uudistetaan myönteiseen suuntaan tuntuvin panostuksin ja että koulutuksen laatu ja saavutettavuus vahvistuvat. Samalla OAJ lisää jäsenistön valmiutta järjestöllisiin toimiin.
Turun paikallisyhdistys toivoi valtuustoaloitteessaan, että työhyvinvointi ja työmäärän rajaaminen nostetaan OAJ:n keskeisiksi neuvottelutavoitteiksi palkkakehityksen rinnalle. Valtuusto hyväksyi aloitteen.
Valtuusto hyväksyi myös ponnen, että vuosityöaikakokeiluja ei aloiteta ilman, että koulun opettajien enemmistö on äänestänyt asian puolesta. Tämä vahvisti jo tähän saakka käytössä ollutta käytäntöä.
Opettajien uupumus nousi tapetille jo viime kevään valtuustossa. Sen seurauksena OAJ perusti työhyvinvointiryhmän, joka seuraa hyvinvointiin liittyviä asioita. Se valmistelee niitä tulo- ja palkkapoliittiselle toimikunnalle, joka arvioi hyvinvointivaikutuksia järjestön päätöksenteossa.
Lue lisää: