Riittääkö työaika, kuormittaako kokeilu?

Vuosityöaikamalli on auttanut hahmottamaan ja rajaamaan eri tehtäviin käytettävissä olevaa työaikaa. Näin sanoo 61 prosenttia OAJ:n kyselyyn vastanneista. Kysely tehtiin perusopetuksen vuosityöaikakokeilussa mukana oleville.

Yksi työaikakokeilun tavoitteista onkin opettajien työmäärän rajaaminen.

– Kokeiluun lähtiessäni omana päätavoitteenani on ollut työmäärän rajaaminen, ja se on onnistunutkin. Olen saanut opettaa nyt ainoastaan omaa luokkaa. Minua helpottaa, että nyt minulla on tietty aika hoitaa tiettyjä tehtäviä. Näin olen saanut työkaluja oman työni rajaamiseen, luokanopettaja Kai Rantanen Laakavuoren ala-asteen koulusta Helsingistä kertoo.

Helsinkiläisen Poikkilaakson ala-asteen koulun luokanopettaja Kirsi-Maria Korhonen toivoo, että kokeilu auttaisi myös avaamaan opettajan työnkuvaa.

– Toivottavasti kokeilun myötä tulisi näkyvämmäksi, mihin kaikkeen opettajat käyttävät työaikaansa ja mistä kaikesta opettajien palkka muodostuu. Mielestäni vuosityöaika sopii hyvin ainakin luokanopettajille.

Työajan riittävyys jakaa mielipiteitä. Kokeilussa jokaiseen työtehtävään budjetoidaan tietty määrä tunteja. Jos sovittu tuntimäärä ei riitä, tehtävälle täytyy saadaa lisää aikaa.

Vastaajista 52 prosenttia on sitä mieltä, että työaika riittää kaikkiin tehtäviin.

– En ole oikeastaan kaivannut niinkään lisää työaikaa, vaan tärkeintä on se, miten työaikaani käytän, Kirsi-Maria Korhonen sanoo.

Lisää aikaa tarvitaan kyselyvastausten mukaan muun muassa pedagogisiin asiakirjoihin sekä kodin ja koulun yhteistyöhön.

– Toivoisin työaikasuunnitelmaan enemmän tunteja opetukseen ja opetuksen suunnitteluun, sillä pedagogiset asiakirjat ovat vieneet paljon opetukselle varattua aikaa. Myös opetustyylit ja ajankäyttö ovat erilaisia kullakin opettajalla, luokanopettaja Pauliina Riipinen Laakavuoren koulusta sanoo.

Opettajat kertovat, että esimiehen kanssa keskustelemalla he ovat voineet siirtää työaikaa niihin tehtäviin, joihin he tarvitsevat enemmän aikaa.

59% kyselyyn vastanneista kokeilukoulujen opettajista kertoo kokeilun lisänneen kuormitusta. Esiin nousseiden ongelmien korjaamiseksi etsitään ratkaisua sekä keskus- että paikallisella tasolla.

Vastaajista 59 prosenttia kertoo kuormituksensa kasvaneen kokeilun aikana. Eniten kuormittaa työajanseuranta. Esiin nousseiden ongelmien korjaamiseksi etsitään jatkuvasti ratkaisua sekä keskustasolla että paikallisesti.

– Lukuvuoden alussa uuden järjestelmän haltuunotto muiden työtehtävien ohella oli erittäin kuormittavaa. Järjestelmän opetteluun ja työajanseurantaan tuli käytettyä paljon aikaa, Pauliina Riipinen kertoo.

Ennallaan työn kuormittavuus on pysynyt 34 prosentin mielestä.

– Kokeilu ei ole vaikuttanut kuormitukseeni millään tavalla suuntaan tai toiseen, vaan koulun arki rullaa aiempaan tapaan. Ainoa ero entiseen on tuntien kirjaaminen, mutta siihen menee pari minuuttia päivässä, Kirsi-Maria Korhonen sanoo.

Aiemmat työaikakokeilut ovat osoittaneet, että ensimmäinen kokeiluvuosi on työläin. Alussa työajanseuranta ja -suunnittelu lisäävät kuormitusta, mutta toinen vuosi on usein jo helpompi.

– Koulumme rehtori on korostanut kokeilun luonnetta. Ensimmäisenä vuonna teemme arvioita siitä, kauanko eri asioihin menee aikaa. Ensi vuonna olemme kehittyneet astetta paremmiksi, Korhonen jatkaa.

Työajanseurantaan käytettävä tekninen työkalu ei ole toimiva 71% mielestä. Tähän haetaan ratkaisua.

Kuormittavuuteen vaikuttaa erityisesti työajanseurantaan käytettävä tekninen työkalu. Työkalut ovat erilaiset jokaisessa kokeilukunnassa, mutta yksikään niistä ei ole täysin vakuuttanut opettajia. Peräti 71 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo työkalun kehitystarpeista.

– Vaikka en ole tuntenut kokeilua kuormittavaksi, niin aluksi kuormitusta toi työajanseurantaan käytettävä Wilma, jossa oli omat ongelmallisuutensa. Tunteja saattoi hävitä, eikä järjestelmä aina toiminut, Kai Rantanen vahvistaa.

Työkalujen ongelmat ovat lähinnä teknisiä.

– Nyt seurantajärjestelmä toimii kohtuullisen hyvin, mutta ainahan sitä voisi vielä parantaa, Rantanen jatkaa.

82% vastaajista kertoo, ettei työnantaja ole edellyttänyt heitä olemaan työpaikalla aiempaa enempää.

Vuosityöaikakokeilussa opettajien vuotuinen vähimmäistyöaika on 1 520 tuntia. Yli 60 prosentilla vastaajista opetustuntien määrä on pysynyt ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Lopuilla opetustuntien määrä on noin puolella kasvanut ja puolella vähentynyt.

Myöskään tukiopetus- ja kerhotuntien määrässä ei ole suuria muutoksia. Tukiopetustunnit ovat pysyneet 71 prosentilla ennallaan. Kerhotuntien määrä on pysynyt ennallaan 85 prosentilla opettajista.

Vastaajista 82 prosenttia kertoo, ettei työantaja edellytä heitä olemaan työpaikalla aiempaa enemmän. Huoli siitä, että vuosityöaikakokeilu lisäisi koululla istumista, osoittautuu kyselyvastausten perusteella turhaksi. Kokeilu ei ole myöskään kyselyvastausten mukaan kaventanut opettajan vapautta valita työmenetelmiään, vaan pedagoginen vapaus on säilynyt ennallaan. Näin toteaa 87 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista.