Lehtori Jari Jokinen hakee maaliskuisena aamuna pyöränsä tallista ja lähtee polkemaan puolentoista kilometrin työmatkan kotoaan Oulun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan kampukselle.
Jarilla on opetusta vain Kontinkankaalla, mutta luottamusmiehenä hän osallistuu yt-neuvottelukunnan kokouksiin kahdella muullakin ammattikorkean kampuksella. Myös tehtävä turvallisuusvastaavana vie häntä yhteisiin kokouksiin eri toimipisteisiin.
Jari pyöräilee työmatkansa ja kampusten väliset siirtymät kesät talvet.
Jari on oppilaitoksensa kestävän kehityksen tiimin jäsen ja hommannut kampukselleen kaksi polkupyörää, joita kaikki opettajat voivat halutessaan lainata. Työhuoneen seinällä onkin kunniakirja ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta kestävän kehityksen työssä.
Määrällisiä tutkimusmenetelmiä opettava Jari astuu tietotekniikan luokkaan, jossa opiskelijat jo odottavat. Hän kysyy toisen vuosikurssin sairaanhoitajaopiskelijoilta, kuinka moni muistaa osoitteen, jolla pääsee Webropol-ohjelmaan.
Jari on tavannut ryhmän edellisen kerran reilut kaksi kuukautta sitten tammikuussa, minkä jälkeen opiskelijat ovat olleet työharjoittelussa.
Tutkimustyön kymmenen opintopisteen kokonaisuuteen kuuluu muun muassa Webropol-kyselyjen ja saatekirjeiden laatimisen opettelu. Harjoittelutyönä opiskelijat ovat tehneet Hyvinvointivaltion tulevaisuus Suomessa -kyselyn.
Jari Jokinen opettaa tutkimusmenetelmiä sairaanhoitajaopiskelijoille.
Oppitunnilla opiskelijat pähkäilevät parityönä muun muassa sitä, millaisella taustakysymyksellä voi selvittää vastaajan poliittista kantaa. Toimisiko jana, jossa toisessa päässä on äärivasemmisto ja toisessa äärioikeisto?
Yksi yksittäinen myöhästyjä saapuu luokkaan. Kaikki muut ovat täsmällisesti paikalla heti tunnin alkaessa ja keskittyvät ahkerasti opiskeluun.
– Meidän opiskelijamme ovat aina olleet hyviä ja motivoituneita. Jo terveydenhoito-oppilaitoksen aikana moni meille valittu oli saanut ylioppilaskirjoituksissa yleisarvosanaksi Magnan. Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspuolelle valikoituu yhä keskimääräistä parempia opiskelijoita, Jari kiittää.
Opetukseen on varattu Jarin työajasta 26 prosenttia. Jari on myös oppilaitoksensa tilakoordinaattori ja turvallisuusvastaava, ja näihin töihin on varattu 33 prosenttia. Luottamusmiestehtävien ja OAJ:n luottamustoimien hoitoon menee 30 prosenttia työajasta sekä kokouksiin, yhteisiin tilaisuuksiin ja osaamisen kehittämiseen yhteensä 11 prosenttia.
Ammattikorkeakoulujen opettajat siirtyivät vuosityöaikaan vuonna 1999. Heidän vuosityöaikansa on 1 624 tuntia, josta vähintään 25 prosenttia on sitomatonta työaikaa.
− Sitomatonta työtä on kaikki se, jota ei ole merkitty kalenteriin. Minulla sitä on enemmän kuin minimi 25 prosenttia. Sitomattoman ajan voin käyttää miten ja missä haluan. Lisäksi voin tehdä töitä viikonloppuna, illalla tai jopa yöllä, jos se itselleni sopii. Silloin minulla on vastaavasti vapaampaa arkena.
Jari sanoo vuosityöajan olevan toimiva työaikajärjestelmä ammattikorkeakoulussa − kunhan jokainen opettaja seuraa omaa työaikaansa.
Oulun ammattikorkeakoulussa opettajan työaikaa seurataan Repotronic-ohjelmalla tunnin tarkkuudella, ja työaika jaetaan opetustyöhön, tutkimus- ja kehittämistyöhön, muihin tehtäviin ja poissaoloihin. Sitomatonta ja sidottua työaikaa ei seurannassa erotella.
− Jos työaikasuunnitelmaan merkitty aika ei riitä, opettaja ottaa hyvissä ajoin yhteyttä esimieheensä. Opettaja ja esimies neuvottelevat yhdessä siitä, mitä tehtäviä opettajalta voitaisiin ottaa pois, jottei 1 624 tuntia ylity. Jos mitään ei ole mahdollista vähentää, opettajalle laaditaan lisätyömääräys, ja lisätyöstä maksetaan erillinen korvaus.
Jari opetti aikaisemmin myös oppilaitoksensa Oulaisten yksikössä ja sai niinä vuosina lukea sadan kilometrin matka-ajan vuosityöaikaan. Enää Oulaisissa opettaminen ei mahdu työaikasuunnitelmaan.
Kaksoistunnin tauolla tilakoordinaattori Jari tapaa terveydenhoitotyön lehtorin Tiina Tervaskanto-Mäentaustan, joka on ollut kehittämässä sairaanhoidon simulaatio-opetusta yhteistyössä Oulun yliopiston lääketieteen tiedekunnan kanssa.
Jari ja Tiina pohtivat, millaisiksi simulaatiotilat suunnitellaan Kontinkankaan kampuksen Louhi-rakennuksen peruskorjauksessa, joka alkaa vuonna 2020.
Jari ja lehtori Tiina Tervaskanto-Mäentausta suunnittelevat uusia simulaatiotiloja.
Kontinkankaan nykyisissä simulaatiotiloissa opiskelijat saavat harjoitella nukeilla, joilla on elintoiminnot. Yksi nukeista on synnyttävä nainen, toinen kolarissa autoon puristuksiin jäänyt autoilija.
Ensihoitotilanteiden ohella opiskelijat harjoittelevat simulaatioleikkaussalissa ja kodinomaisissa olosuhteissa.
– Mahdollistavassa kodissa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan, millaisia apuvälineitä käyttäen vanhukset voivat asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään.
Tilakoordinaattorina Jari vastaa Kontinkankaan kampuksen opetus- ja työtiloista sekä pitää jatkuvasti yhteyttä koulutuskuntayhtymän kiinteistöpalveluihin. Hän ottaa vastaan kaikki kiinteistöön liittyvät vikailmoitukset ja järjestää niiden korjauksen.
– En aamulla töihin lähtiessä välttämättä tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Jos jossain tiloissamme on esimerkiksi vesivahinko, korjaustoimiin on ryhdyttävä välittömästi. Tilakoordinaattorina päivään mahtuu monia kiireellisiä palavereita ja nopeita kohtaamisia.
Jarin turvallisuusvastaavan tehtävään puolestaan kuuluu huolehtia kampuksen turvallisuudesta yhteistyössä turvallisuusorganisaation kanssa.
– Järjestämme opiskelijoille ja henkilökunnalle joka vuosi kaksi harjoitusta, poistumis- ja suojautumisharjoituksen.
Joukko ammattikorkeakoulun opettajia osallistuu Jarin kanssa kierrokselle kampuksen jo peruskorjattuihin tiloihin. Opettajat pääsevät näkemään, millaisiksi heidän käyttöönsä tulevat uudet toimitilat muuttuvat peruskorjauksen jälkeen.
Jari kiertää opettajien kanssa katsomassa, millaisissa tiloissa peruskorjauksen jälkeen tehdään töitä.
Remontissa luovutaan opettajien kahden hengen työhuoneista ja siirrytään avokonttoriin monitoimitiloihin. Muutos ei ole kaikille kiertäjille mieleinen, yhteisten työtilojen äänimaailma ja mahdollinen rauhattomuus arveluttavat.
– Tutustumiskierrosten tavoitteena on hälventää uudenlaisia tiloja kohtaan tunnettua pelkoa. Kierroksen aikana kuuntelemme myös opettajien ideoita tilasuunnittelusta, esimerkiksi naulakoiden sijoittelusta.
Mihin sijoitetaan röntgentilat ja mitä turvatoimia niiden rakentaminen edellyttää?
Louhi-rakennuksen remontin hankeryhmän kokouksessa puhutaan tänään arkkitehtisuunnitelmasta. Ryhmä päättää korjaustoimien ohella väistötiloista ja niiden varustelusta.
Koska Louhi on kriisiajan sairaala Oulussa, on väistötilojenkin täytettävä kriisiajan sairaalan vaatimukset. Mistä saadaan varavoimaa ja kuinka järjestetään kulku pandemiatapauksissa niin, että viruksen kantajat eivät kohtaa terveitä? Mihin sijoitetaan röntgen- ja laboratoriotilat ja mitä turvatoimia niiden rakentaminen edellyttää?
– Kirjaston kaltaisten tilojen muuttaminen on helpoimmasta päästä hoitaa, ongelmaisempi on esimerkiksi röntgen, joka vaatii muun muassa lyijytyksen ympärilleen. Ravintolatoiminta vaatii myös omat järjestelynsä.
Louhi-rakennuksen remontin hankeryhmän kokouksessa käsitellään arkkitehtisuunnitelmaa ja väistötilojen tarvetta.
Jari on koordinoinut käyttäjäpalavereita arkkitehtien ja eri tutkintovastaavien kanssa ja selvittänyt yleisopetustilojen tarvetta.
– Kaikkien uusien tilojen on oltava monikäyttöisiä niin, että käyttöaste on korkea. Säästäminen työhuonetiloista auttaa turvaamaan riittävät opetustila ja -henkilöstömäärät. Kun tilasäästöt näkyvät lisäresurssina henkilöstöpuolella, paranee myös työssäjaksaminen.
Taksi noutaa Jarin lentokentälle. Ammatillisten opettajien ja OAJ:n edunvalvontatyössä mukana oleva Jari matkustaa lukuvuoden aikana Helsinkiin keskimäärin kerran viikossa.
Paperit kaappiin ja kohti lentokenttää. Ay-toimet Mikkelissä odottavat.
Tällä kertaa Jari jatkaa lentokentältä ensin Tikkurilaan ja sieltä iltajunalla Mikkeliin, jossa on Ammatillisten opettajien AO:n kaksipäiväinen koulutustilaisuus.
Ay-toiminta on otettu huomioon Jarin työaikasuunnitelmassa. Vuosityöaikaan on varattu 32 työpäivää sekä syys- että kevätlukukaudella luottamustehtävien hoitamiseen.
– Esimies pitää hyvänä, että joku opettajistamme on mukana valtakunnan tason vaikuttamistyössä. Tällaisessa ilmapiirissä asioita on helppo hoitaa.
Työnantaja laskuttaa kaksi kertaa vuodessa OAJ:ltä Jarin ansiomenetyskorvaukset. Kun jokaisesta reissusta ja tehtävästä ei tarvitse erikseen tehdä laskua, säästyy niin työnantajan kuin ay-aktiivinkin työaikaa.
Jarin mukaan ammattikorkeakoulujen vuosityöajassa oli aikaisemmin pahana ongelmana se, että sopimukseen ei ollut kirjattu työajan seuraamista. Koska seurantaa ei velvoitettu tekemään, opettajien työmäärä kasvoi.
− Nykyinen työehtosopimuksemme edellyttää työajan seuraamista, mutta seurantakaan ei välttämättä ole taannut sitä, etteivätkö jotkut opettajat tekisi korvauksetta töitä yli sovitun 1 624 tunnin työmäärän.
Jarin mukaan osa opettajista on liian tunnollisia.
– Luottamusmiehenä tiedän, että lisäresurssin neuvotteleminen opettajalle on hankalaa, ellei hän voi osoittaa tekemänsä työn määrää. Mutu-tuntumalta on vaikea hoitaa edunvalvontaa.
Jari Jokinen
- Sosiaali- ja terveysalan lehtori Oulun ammattikorkeakoulussa. Kontinkankaan kampuksen tilakoordinaattori ja turvallisuusvastaava.
- OAJ:n luottamusmies Kontinkankaan kampuksella.
- Opettaa tutkimusmenetelmiä. Filosofian maisteri pääaineena tilastotiede.
- Ammatilliset opettajat AO:n ja OAJ:n ammatilliset opettajat OAO:n hallituksen jäsen.
- OAJ:n valtuuston sekä tulo- ja palkkapoliittisen toimikunnan jäsen.
- Saavuttanut SM-kultaa ja MM-pronssia talviuinnissa.