Säilyvätkö ammatin arvostus ja työn imu, jos koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan työolot eivät ole kunnossa?
Tätä kysyivät OAJ:n valtuutetut kevätkokouksessaan, jonka keskusteluissa ydinteemaksi nousi työhyvinvointi. Työhyvinvointi on yksi OAJ:n edunvalvonnan painopisteistä, ja koko ensi lukuvuosi onkin nimetty työhyvinvoinnin teemavuodeksi.
Yhtäältä valtuutetut puhuivat opettajan työn muutoksesta yhä vaativammaksi, jonka vuoksi työssäjaksaminen on kortilla. Sisäilmaongelmat, resurssien vähyys ja puutteellinen valtakunnallinen ohjaus eivät ainakaan lisää jaksamista.
Puheenvuoroissa nousi esille myös positiivisen opettajaidentiteetin vahvistamisen tärkeys, sillä epäkohtia korostava julkinen keskustelu heikentää alan arvostusta, alalle hakeutumista ja alalla pysymistä.
Aihe keskustelutti myös vuosityöajan näkökulmasta. Valtuutetuilla oli vastakkaisia näkemyksiä perusopetuksen vuosityöaikakokeilusta.
Monen huolenaiheena oli OAJ:n tekemässä kyselyssäkin esille tullut kokeilun aiheuttama kuormittuneisuus. Järjestö kysyi alkuvuodesta kokeilukouluissa työskentelevien opettajien ensivaikutelmia kokeilusta. Valtuutetut alleviivasivat, että kuormittuneisuuden kasvua pitää seurata tarkasti kokeilun aikana.
Vuosityöaikakokeilusta pitäisi puhua työhyvinvoinnin kehittämisen lähtökohdista.
Osa valtuutetuista kysyi ryhmäkeskusteluissa, miten kokeilusta voisi päästä irti kuivin jaloin. Kokeilu on mahdollista irtisanoa, jos se ei täytä tavoitteita.
Osa valtuutetuista liputti kokeilun jatkamista, sillä kokeilemalla voidaan selvittää uusien työaikamallien toimivuutta, eikä huonoja kyselytuloksia kannata säikähtää kokeilun alussa. Heidän mukaansa kokeilusta pitäisi puhua työhyvinvoinnin kehittämisen lähtökohdista, koska yksi kokeilun tavoitteista on työmäärän rajaaminen.
Ammatilliset opettajat olivat oman vuosityöaikansa käytännöissä huolissaan siitä, että opettajien työaikasuunnitelmien teko muuttuu työnantajan direktio-oikeushurmokseksi.
Eräs näkemyksistä oli, että hyvässä työyhteisössä toimii mikä tahansa työaikamalli, mutta heikosti johdetussa työyhteisössä voi käydä toisin. Siksi valtuutetut pitivät tärkeänä, että luottamusmiehet saavat järjestöltä riittävän koulutuksen ja tarvittavan tuen uuteen työaikamalliin siirryttäessä.
Vuosityöaikakokeilu ja ammatillisten opettajien vuosityöaika eivät olleet valtuustossa päätösasiana, vaan aihe nousi esille sekä ryhmien että yksittäisten valtuutettujenkin puheenvuoroissa.
Kokouksen päätösasioihin kuului järjestön kansainvälisen toiminnan strategian päivittäminen. Järjestö tavoittelee opettajien maailmanjärjestön Education Internationalin EI:n suositusta, että jäsenmaksutuotoista 0,7 prosenttia ohjataan solidaarisuustyöhön.
Lappeenrantalaisen luokanopettajan Matti Kähkösen mukaan erityisesti nuoria opettajia kiinnostaa yhteisen hyvän tekeminen myös järjestön ulkopuolella.
− 90-luvulla syntyneet tuntuvat olevan paljon solidaarisempia kuin me 80-luvun lapset, joten arvot ovat menneet oikeaan suuntaan. Omien etujen haalimisen ja vaalimisen sijaan nuoret haluavat ottaa vastuuta maailmankansalaisina.
Kähkönen valmistui opettajaksi vuonna 2008, ja vielä silloin ammattijärjestön jäsenyys oli itsestäänselvyys. Nykyopiskelijat ja vastavalmistuneet haluavat tehdä itsenäisiä päätöksiä ja odottavat ammattijärjestöltäkin henkilökohtaista puhuttelua.
Kuuden vuoden nuori opettaja- eli Nope-kouluttajan kokemuksella Kähkönen tietää, että järjestön kannattaa hyödyntää eri kanavia.
− Järjestön on oltava kaikilla tasoilla aktiivinen ja houkuteltava monin tavoin opettajia mukaan.
Järjestötoiminnan kehittämisen työpajassa Sari Sirniö, Matti Kähkönen ja Terhi Saarinen pohtivat opettajuuden tulevaisuutta.
Ammatillisia opettajia edustava kuopiolainen Terhi Saarinenkin tähdentää toiminnan kohdentamista nuorille – ja siellä, missä he muutoinkin liikkuvat: festareilla, viinijuhlilla ja muissa tapahtumissa.
− Toimintaa on mietittävä nuorten näkökulmasta. Järjestön on katsottava positiivisesti tulevaisuuteen yhdessä nuorten opettajien kanssa, Saarinen sanoo.
Kaikenikäisten opettajien palvelemisessa varapääluottamusmies Saarinen odottaa nopeita ja selkeitä vastauksia, jottei opettaja jää murheineen yksin.
− Esimerkiksi ammatilliseen vuosityöaikaan liittyvillä sekä muilla huolta aiheuttavilla kysymyksillä on suora yhteys myös opettajien hyvinvointiin, Saarinen tietää.
Jäsenetujen on oltava sellaisia, että nuori opettaja voi käyttää niitä nyt heti.
Varhaiskasvatuksen opettaja Sari Sirniö Hyvinkäältä on havainnut nuorten herkästi kysyvän, mitä hyötyä jostakin on, oli kyse sitten ammattijärjestön tai kirkon jäsenyydestä. Nuoret pitäisikin saada tietoisiksi esimerkiksi ammattijärjestön luottamusmies- ja lakipalveluista.
− Jäsenetujen taas on oltava sellaisia, että nuori opettaja voi käyttää niitä nyt heti, ei sitten, kun hänellä mahdollisesti on perhettä ja lapsia. Lomamökeillä tai bensaedulla ei nuoria saada houkuteltua mukaan, Sirniö arvelee.
Hän myös pohtii, onko nuorilla asiat nyt niin hyvin, ettei ammattijärjestö kiinnosta.
− Olisiko esimerkiksi kulttuuripalveluiden tarjoaminen sellaista toimintaa, joka houkuttelisi myös nuoria mukaan?
Valtuusto käsitteli järjestötoiminnan kehittämistä työpajoissa kehittämispäällikkö Juha Makkosen johdolla. Valtuutetut pohtivat muun muassa ammattijärjestön merkityksellisyyttä, opettajuuden tulevaisuutta ja OAJ:n olemassaolon oikeutusta.
Lisää valtuustouutisia sekä valtuuston videotervehdys tulevalle maan hallitukselle: