Ponikäsinukke Pritney on vieraillut nukettajansa kanssa päiväkodeissa ja kirjastoissa ja toiminut pedagogisena nukkena yliopistolla. Pirjo Suvilehdon Oulun yliopistossa kehittelemä Pritney-menetelmä käyttää kirjallisuutta, draamaa ja monitaiteisia aktiviteetteja nuken alustamana.
Kirjallisuuden dosentti ja yliopistonlehtori Suvilehto on kehittänyt Pritney-menetelmää viiden vuoden ajan, aluksi yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoiden parissa ja sitten Opetushallituksen rahoittamassa Rinnalla-hankkeessa vuosina 2018–2020.
Käsinukke ja kirja kutsuvat tutkimaan erilaisia ilmiöitä.
Menetelmä perustuu uusimman varhaiskasvatussuunnitelman ideoihin integroivasta taidekasvatuksesta. Pritney-menetelmässä integroiva taidekasvatus tarkoittaa, että kirjallisuuskasvatus ja draama sujahtavat arjen tilanteisiin monen eri taidealueen myötä.
– Käsinukke ja huolella valittu lastenkirja ikään kuin kutsuvat tutkimaan erilaisia ilmiöitä tai arjen tärkeitä kehitysetappeja. Voidaan tutkia eläintä, luontoa, maalausta, musiikkia ja tunteita sekä muita lasta kiinnostavia aiheita, Suvilehto kertoo.
Viime syksynä Suvilehto toteutti yhdessä projektisuunnittelija ja tohtorikoulutettava Jaana Keräsen kanssa kahdessa oululaisessa päiväkodissa 38 mentorointipäivää. Pritney oli mukana monitaiteisiin ja lastendraaman teemoihin kytkeytyvässä tunnetyöskentelyssä.
Rinnalla-mentorointi on opetuskokeilu, jossa päiväkodin henkilöstö osallistuu tutkijamentoreiden toteuttamiin teemakokonaisuuksiin.
Mentorointi on aktiivinen oppimistilanne. Pritney-menetelmässä toistensa ammattitaitoa kunnioittavat osapuolet saavat tuntumaa siihen, miten lapsi kokee taidetoiminnot.
Suvilehto toivoo, että mentorointi yleistyisi täydennyskoulutuksissa.
− Mentoroinnissa henkilökunta on mukana meidän vierailevien mentoreiden luovissa hetkissä. Näin aikuinen voi saada vinkkiä, millaisia teemallisia kokonaisuuksia voidaan toteuttaa yhden kirjan lukemisen aktivoimana tai pedagogisen käsinuken inspiroimana.
Lastentarhanopettajana vuosina 1991–2017 työskennellyt Jaana Keränen puolestaan muistelee, että koulutuksiin pääseminen oli aikoinaan hankalaa sijaispulan takia. Yhden varhaiskasvatuksen opettajan pääsy koulutukseen ei myöskään muuta muun henkilöstön toimintaa.
− Kun mentori tulee päiväkodin lapsiryhmään, ryhmän koko henkilökunta saa koulutuksen samanaikaisesti. Lapsiryhmässä mentorointi on täsmäkoulutusta, sillä kouluttaja voi mukauttaa toimintaansa ryhmän mukaan, Keränen kiittää.
Tavoite on draaman ja sanataiteen aktivoiminen sekä ammattitaidon lisääminen.
Pritney-menetelmän tavoite on draaman ja sanataiteen aktivoiminen sekä päiväkodin henkilöstön ammattitaidon lisääminen. Tutkimuksellisena tavoitteena on selvittää sosiaalisemotionaalisten taitojen oppimista ja testata täydennyskoulutusmallia, joka ei ole irrallaan varhaiskasvatuksessa työskentelevien arjesta.
Menetelmä on nimetty Pritney-nimisen shetlanninponin mukaan, ja poni on mukana Suvilehdon ja Keräsen suunnittelemissa ja vetämissä taidehetkissä päiväkodissa paitsi käsinukkena myös videotervehdysten välityksellä.
Pritney rakentuu idealle vuorovaikutteisista aktiviteeteista. Eläinnäyttelyn teemassa esimerkiksi apuna olivat lääkärileikkivälineet. Hoitamisen ja huolenpidon tematiikka konkretisoitui, kun lapset hoitivat pehmoeläimiä, toinen toisiaan sekä ryhmän aikuisia.
− Kertomukset ja reflektointi antavat lapselle mahdollisuuden harjoitella ohjatusti taidehetkessä olemista, yhdessä ja yksin. Aikuinen ohjaa lasta keskittymään toisen puheenvuoroon ja harjaantumaan itseilmaisuun, Suvilehto sanoo.
Suvilehdon ja Keräsen tutkimusryhmä koostuu mentorointiryhmistä eli kahden päiväkodin kahdeksan ryhmän lapsista ja ryhmissä työskentelevistä aikuisista. Tutkijat vierailivat jokaisessa ryhmässä kahdeksan kertaa ja tapasivat 134 lasta ja 28 aikuista eri koulutustaustoista.
Oulun Kuivasjärven päiväkodissa mentorointiin osallistui kymmenen työntekijää kolmesta lapsiryhmästä. Mentorointi lapsiryhmässä oli kaikille uusi kokemus.
− Mentoroinnissa on opastava ja ohjaava ote, ja siksi se toimii hyvin täydennyskoulutusmenetelmänä. Ennen aloitusta olisi kuitenkin hyvä kartoittaa kunkin lapsiryhmän tarpeet yhteisellä keskustelulla, varhaiskasvatuksen opettaja Sanni Harju sanoo.
Harjun mukaan lapset tykkäsivät valtavasti sekä mentoreista että käsinukeista.
– Lapset myös avautuivat käsinukelle hyvinkin syvällisistä asioista.
Käsinuket jäivät päiväkodissa heti käyttöön. Yhdessä ryhmässä nukke toimi joulukalenterin kertojana.
Allinpuiston päiväkodin henkilökunnan mukaan Pritney-menetelmä soveltuu eriomaisesti varhaiskasvatukseen. Allipuistolaisista mentorointiin osallistui 14 työntekijää.
− Erityisesti pienryhmissä menetelmä toimi hyvin. Näinä aikoina juuri sosiaalisemotionaalisten taitojen oppiminen ja opettaminen on tärkeää, ja näihin on hyvä saada lisäkoulutusta ja uusia ideoita. Käytämme jatkossakin käsinukkeja lasten kanssa, varhaiskasvatuksen opettaja Riitta Sassali sanoo.
Pritney-poni tutuksi
- Pritneystä ja kirjallisuusterapiasta tulee Oulun yliopiston ja Opetushallituksen sivuille vapaasti ladattavaa sähköistä materiaalia. Pirjo Suvilehdon kirja lasten ja nuorten kirjallisuusterapiasta ilmestyy elokuussa.
- Leikki vuoden jokaiselle päivälle -opas taas sisältää ehdotuksia toimintoihin lastenkirjojen, soittimien ja kuvataidemateriaalien kanssa.