Jos oppivelvollisuuden pidentäminen sujuu niin kuin on tarkoitettu, toisen asteen aloittaa vuodessa noin 2 000 opiskelijaa enemmän kuin aikaisemmin.
Jotta he saisivat suoritettua tavoitellun toisen asteen tutkinnon, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin tarvitaan lisää erityisopettajia ja opinto-ohjaajia.
OAJ vaatii, että opinto-ohjaajia pitäisi olla yksi 200:aa opiskelijaa kohden. Jotta mitoitus toteutuisi, sekä peruskouluun että lukioon tarvittaisiin 190 opoa entisten lisäksi. Amiksista puuttuu OAJ:n laskujen mukaan jopa 500 opoa.
Opinto-ohjauksen kehittämisohjelmaan on satsattu 14,7 miljoonaa euroa. Ohjelma käynnistettiin osana oppivelvollisuuden laajentamista. Lisäksi ammatillisen koulutuksen ohjaamiseen on budjetoitu 250 miljoonan euron lisäpotti hallituskauden aikana.
– Tällä rahalla koulutuksen järjestäjät voivat esimerkiksi palkata lisää opinto-ohjaajia, kertoo ylijohtaja Mika Tammilehto opetusministeriöstä.
Maaliskuun puolivälissä ministeriö julkistaa ammatillisen reformin toimeenpanosta selvityksen, jossa saadaan tietoa myös eri ammattiryhmien määristä.
– Näiden lukujen perusteella ministeriön virkamiehet ryhtyvät selvittämään sitovia opinto-ohjaajien mitoituksia ja koulutustarpeita, Tammilehto lupaa.
Kaikki erityisopettajiksi kouluttautuneet eivät jaksa tehdä työtään.
Erityisopettajista on kova pula. Kevan vasta ilmestynyt Kuntien työvoimaennuste 2030 kertoo, että vuonna 2020 Suomessa oli täyttämättä 2 299 erityisopettajan tehtävää.
Suuri luku johtuu osin siitä, että työnantajat palkkaavat erityisopettajia usein määräaikaisiksi ja heitä joudutaan hakemaan aina uudelleen.
OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen muistuttaa, että kaikki erityisopettajiksi kouluttautuneet eivät jaksa tehdä työtään, koska työnantaja ei ole ottanut koppia heidän työhyvinvoinnistaan.
Entä pitääkö kouluttaa lisää lukion aineenopettajia ja ammatillisia opettajia?
OAJ:n mielestä vastaus on kyllä. Opiskelijoiden määrän lisääntymisen pitäisi tarkoittaa nykyistä enemmän opettajia, jos halutaan pitää kiinni opetuksen laadusta.
Opettajankoulutusfoorumin puheenjohtaja Jari Lavonen on toista mieltä. Hänen mukaansa opettajia ei ehkä tarvita lisää, koska ikäluokat pienenevät. Lisäksi moni historian-, biologian- ja kieltenopettaja on tällä hetkellä työttömänä.
Päivi Lyhykäinen puolestaan huomauttaa, että keskittyminen syntyvyyden laskuun peittää alleen sen tosiseikan, että opettajat ikääntyvät vauhdilla, ja moni uupuu.
– Oppimistulokset ovat viime vuosina heikentyneet. Senkin takia nyt olisi hyvä hetki satsata opettajien määrän lisäämiseen, toteaa Lyhykäinen, joka edustaa OAJ:tä opettajankoulutusfoorumissa.
Koska koulutukseen päätyvä opiskelijajoukko tulee olemaan entistä heterogeenisempi, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opettajat tarvitsevat enemmän erityispedagogista osaamista.
Näin sanoo opetusneuvos Marjo Vesalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
– Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat jääneet kantasuomalaisia useammin vaille toisen asteen tutkintoa. Kun heidän määränsä kasvaa toisella asteella, opettajat tarvitsevat lisää kieli- ja kulttuuritietoista osaamista.
Päivi Lyhykäinen lisää täydennyskoulutustarpeisiin ohjausosaamisen taidot.
– Ohjausosaaminen tarkoittaa esimerkiksi kykyä havaita ja kertoa oppilaalle tämän vahvuuksista ja taitoa ohjata häntä niiden suunnassa.
Taidot pysyvät yllä koulutusten avulla. OAJ vaatiikin, että opettajan oikeus ja velvollisuus täydennyskoulutukseen työajalla pitää kirjata lakiin.
Peruskoulun päättäneistä lukioon menee noin 53 prosenttia, ammatilliseen koulutukseen 40 prosenttia.
Lukioissa sisäänpääsylle on jatkossakin keskiarvorajat, joten on todennäköistä, että ammatilliset oppilaitokset saavat opiskelijamäärän lisäyksestä lukioita suuremman siivun.
Ammatillisella puolella erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen lisävoimia tarvitaankin erityisen kipeästi.
Tieto oppivelvollisuusuudistuksen kiihdyttämistä työvoimatarpeista näyttää jo välittyneen esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakouluun, jossa ammatillisen erityisopettajan ja opinto-ohjaajan koulutusten hakijamäärät ovat nousseet selvästi viimevuotisista.
Oppivelvollisuuden laajentamisen ohella jatkuvaa oppimista uudistetaan, opinto-ohjausta kehitetään, tasa-arvoa vahvistetaan. Lukiolaki on muuttunut.
– Opettajankoulutusfoorumissa pidämme näitä kaikkia uudistuksia samalla viivalla, ja punnitsemme niiden vaikutuksia opettajankoulutukseen, huomauttaa Helsingin yliopiston professori Jari Lavonen, joka on perehtynyt fysiikan ja kemian opetukseen.
Hän toivoo, että oppivelvollisuusuudistus sysää tarkastelemaan uudella tavalla opettajan tutkintojen rakennetta.
– Ajattelemme opettajankoulutusta edelleen erillisten oppiaineiden kautta. Tulevaisuudessa tutkintoon voisi sisältyä myös osaamisalueita, joita voisivat olla esimerkiksi erityisopetuksen tai maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ohjaamiseen liittyvät kysymykset.