Opettajat muokkaavat sujuvasti lukemisen opetusta oppilaiden lähtötason ja kehityksen mukaan. Tämän vahvistaa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Jenni Ruotsalainen väitöstutkimuksessaan.
Hän tarkasteli äidinkielen opetuksen painotuksen ja lukutaidon kehittymisen välisiä yhteyksiä. Tutkimuskohteena olivat peruskoulun ensimmäiset luokat Suomessa ja Virossa.
– Opetuksen painopisteiden muutos lukuvuoden aikana ja ekaluokkalaisten lukutaidon kehittyessä näkyy koko tutkimusaineistossa. Tulos on omiaan vahvistamaan luottamusta opettajien kykyyn mukauttaa opetustaan oppilaiden taitotason mukaan, Ruotsalainen kehuu.
Tutkimuksen mukaan luokan keskimääräinen lukutaito syksyllä oli yhteydessä opetuksen painotuksiin koko ensimmäisenä kouluvuotena. Opetus mukautui oppilaiden osaamiseen.
Ruotsalaisen tutkimusaineistossa äidinkielen tuntien lukuopetus keskittyi syksyllä tavutukseen ja sanatason taitoihin. Keväällä paino oli lause- ja tekstitaidoissa.
Opettajat sovittivat tunteja enemmistön mukaan. Jos valtaosa oppilaista opetteli lukemista, oppitunti kului pitkälti sen opettelussa. Jos enemmistö osasi lukea, oppilaat harjoittelivat ymmärtävää lukutaitoa ja työskentelivät itsenäisesti.
Tulos on omiaan vahvistamaan luottamusta opettajien kykyyn.
Väitös hyödynsi peruskoulun ensimmäiseltä luokalta kerättyjä aineistoja yhdestä virolaisesta ja kahdesta suomalaisesta pitkittäistutkimuksesta. Tutkimuksissa seurattiin oppilaiden taitojen kehittymistä ja lukutaidon opetusta oppituntien aikana. Vuosina 2007–2018 koottu aineisto kattaa 70 koululuokkaa ja yli 1 200 oppilasta.
Virossa luku- ja kirjoitustaidon opetus aloitetaan esiopetuksessa, Suomessa ykkösluokalla. Maiden väliset erot ekaluokkalaisten opetuksessa osoittautuivat silti pieniksi.
– Sekä Suomessa että Virossa paino oli tekstitasoisessa, merkityspainotteisessa työskentelyssä. Jakaumakin oli suunnilleen sama: puolet äidinkielen oppitunnista kului merkityspohjaisia ja viidennes foneemipohjaisia sisältöjä käsitellessä, Ruotsalainen sanoo.
Maakaksikko on mielenkiintoinen myös kansainvälisen tutkimuskentän näkökulmasta. Suomessa ja virossa kirjaimet ja äänteet vastaavat toisiaan lähes täydellisesti toisin kuin esimerkiksi germaanisissa kielissä.
– Valtaosa aiemmista tutkimuksista käsittelee lukutaidon opetuksen ja oppimisen välisiä yhteyksiä englanninkielisessä ympäristössä. On tärkeää selvittää, ovatko näiden tutkimusten tulokset toistettavissa Suomessa ja Virossa.
Ruotsalaisen mielestä hänen tutkimuksessaan on kyse ennen kaikkea opettajan työn näkyväksi tekemisestä.
Tutkimuksen opettajat olivat yleensä vahvasti mukana opetustilanteissa. Edes tutkimusjaksolle sattunut Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman uudistus itseohjautuvuuskorostuksineen ei muuttanut tilannetta.
– Mielestäni opettajat tulkitsivat uusia ohjeita aivan oikein: kyse ei ole siitä, että lapset olisivat oppijoina jo valmiiksi itseohjautuvia vaan siitä, että koulussa opetellaan itseohjautuvuutta, Ruotsalainen kiteyttää.
Väitös
Literacy instruction and reading performance in first grade classrooms. Jyväskylän yliopisto 2022.