Norpat-esikouluryhmä on lähdössä viettämään jälleen yhtä päivää Lahden metsiin. Maitokärryyn pakataan tottuneesti teltta, riippumatot ja geomaskotit. Varsinaisia leluja tai oppimateriaalia ei tarvita, sillä metsä tarjoaa niitä lähes loputtomasti.
– Otetaan yhdessä Metsälaulu ja kävellään siirtolohkareelle, Kanervan päiväkodin varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Anni Tikkunen ohjeistaa.
Mukaan pääsee Tikkusen Miltton-koira, jonka talutusvuoroja lapset varaavat innolla.
Siirtolohkareen luona aikuiset ja lapset pystyttävät ensin leirin, jossa myöhemmin päivällä voi levätä ja syödä. Ohjatun tekemisen ohessa lapset saavat keksiä leikkejä ja liikkua alueella omatoimisesti.
Varhaiskasvatuksen opettajat Heidi Salonen ja Satu Heinikainen kiittävät Kanervan päiväkodin vahvaa luontokasvatusperinnettä, jota geoparktieto vielä rikastaa.
Varhaiskasvatuksen opettaja Satu Heinikainen huomauttaa, että ulkona voi tehdä kaiken sen, mitä sisälläkin.
– Luontosuhde vahvistuu ja lapset oppivat ymmärtämään, miten ainutlaatuinen ympäristö tämä on.
Ulkona voi tehdä kaiken sen, mitä sisälläkin.
Hän kiittää päiväkodin pitkäaikaista luontokasvatuksen perinnettä, johon hän hyppäsi mukaan vuosi sitten. Aiemmin jo toimittiin Vihreä lippu -päiväkodin periaatteiden mukaisesti.
Yhteistyö Salpausselkä Geopark -yhteisön kanssa on tuonut kasvatukseen mukaan geologiaa.
– Lapset ovat tosi kiinnostuneita jääkaudesta ja siitä, miten kauan se kesti ja miten vahvaa jää on ollut, Heinikainen kertoo.
Päiväkodin kevätjuhlakin oli veden juhla, jossa geokohteiden syntyä tehtiin näkyväksi myös vanhemmille.
Lapset oppivat ymmärtämään, miten ainutlaatuinen ympäristö tämä on.
Geopark-teemat käsittelevät etenkin noin 12 000–10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden jälkiä. Siirtolohkareen päälle kiipeävät lapset osaavat kertoa kiven synnystä.
– Se on ollut kalliossa kiinni ja se on liikkunut jään mukana, Enni kertoo.
– Jäämöhkäle on myös painanut supat, Viljo kertoo toisesta jääkauden jäljestä.
Geomaskotit Tapi Siirtolohkare, Likolammen Hertta, suppakuoriainen Seppo Suppa ja Pötkö-reunamuodostuma innostavat tarinointiin. Osa lasten jutuista vie dinosaurusten aikaan asti.
Lähin suppa on ihan vieressä, ja osa porukasta lähtee kohta sinne Satu Heinikaisen johdolla. Luontokasvatus kulkee mukana. Oksia ei saa repiä puista, eikä eläimiä häiritä.
Miltton-koira opettaa lapsille kärsivällisyyttä eläinten kanssa. Anni Tikkunen näyttää, että sisiliskoa pitää käsitellä varovasti.
Anni Tikkunen näyttää sisiliskoa, jota katsellaan rauhallisesti.
– Meillä on sääntönä, että lapsen pitää nähdä joku meistä aikuisista ja meidän pitää nähdä lapset. Muuten he saavat liikkua vapaasti. Tosi vähän tarvitsee kieltää mitään, myös kiipeily ja keppileikit ovat sallittuja, Heinikainen sanoo.
Salpausselkä Geoparkin teema Veden muovaama maisema ei ehkä heti avaudu läheisessä kangasmetsässä. Silti olemme muinaisen jäätikköjoen suiston eli deltan päällä.
Vierekkäiset deltat muodostavat Salpausselät ja muut jääkauden reunamuodostumat. Ensimmäinen Salpausselkä on komeimmillaan juuri Kanervan päiväkodin paikkeilla, Lahden ja Hollolan rajalla.
Metsässä kävellään isojen vesisäiliöiden päällä. Salpausselät säilövät huippulaatuista pohjavettä niin valtavat määrät, että Lahden seudulla sitä riittää hyvin juomavedeksi ja juomateollisuuden tarpeisiin.
Näkyvää vettäkin löytyy. Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Padasjoen ja Sysmän kuntien muodostaman Salpausselkä Geoparkin alueella on 836 järveä, joista Päijänne on Suomen syvin ja toiseksi suurin järvi.
Pääkaupunkiseudulla noin miljoona ihmistä juo vettä, joka kulkee Päijänne-tunnelia pitkin Asikkalasta Helsingin ja Vantaan rajalle puhdistettavaksi.
Kanervan päiväkodin lähin vesistö on suppaan syntynyt Likolampi muutaman sadan metrin päässä. Eskarilaisten kouluunlähtölahja liittyy veteen, sillä he saavat lähtiessään mukaan Geopark-kuksan.
Lepotauot sujuvat riippumatoissa ja teltassa, jossa Lumi Saaristo, Aino Aarnio ja Benjamin Kultanen jo odottavat lounasta.
Luontoretkikausi ei suinkaan rajoitu kevään, kesän ja syksyn lämpimiin päiviin. Talvisin maastot houkuttavat viemään pienimmätkin hiihtämään ja luistelemaan.
Tunnetuista kohteista lähimmät ovat Hollolan Pirunpesän kalliohalkeama ja suppaan 1920-luvulla rakennettu Lahden Urheilukeskus.
– Tämä on upea maasto talvella. Tutkimme lasten kanssa ympäristöä vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi hiihtäessä lasten kehitys näkyy tosi nopeasti, varhaiskasvatuksen opettaja Heidi Salonen sanoo.
Oppia kaikenikäisille
Salpausselkä Geoparkin kasvatus- ja koulutusohjelma käsittää kaikenikäiset päiväkodista korkeakoulutasolle.
Päiväkotien ja peruskoulujen geoparktoimintaa koordinoivat Lahden ympäristökasvattajat Emma Marjamäki ja Jenni Jelkänen. He tuottavat myös omia retkiä Luontokoulu Kaislan nimissä ja kouluttavat päiväkotien ja koulujen henkilökuntaa.
Kansainvälisesti arvokasta geologiaa
Unesco Global Geopark voidaan perustaa alueelle, joissa on kansainvälisesti arvokasta geologiaa ja valmiudet esitellä sitä kestävästi matkailijoille. Tällä hetkellä geoparkeja on 46 maan alueella yhteensä 177. Suomessa on neljä hyväksyttyä ja yksi ehdokaspuisto.
Geopark-kohteissa on sekä tunnettuja ja helposti saavutettavia luonto- ja kulttuuriympäristöjä että retkeilyosaamista vaativia kohteita. Unesco edellyttää, että nähtävyydet ja palvelut on opastettava selvästi.
Pääosa retkistä ja opastuksista sopii tavallisille matkailijoille, ja niitä on myös räätälöity eri kohderyhmille, kuten lapsille, nuorille ja geologian ammattilaisille.
Suomeen tulossa viides geopark
1. Rokua Geopark on Suomen ensimmäinen geopark. Se sai Unescon hyväksynnän vuonna 2010. Rokua koostuu kolmesta maisema-alueesta: Oulujokilaaksosta, Oulujärvestä sekä Rokuan harju- ja dyynialueesta.
Rokuan kansallispuiston lisäksi alueen kohteisiin kuuluu muun muassa Suomen syvin suppa, yli 50 metriä syvä Syvyydenkaivo.
Rokuan kansallispuiston etelärajaa seuraava Keisarintie on osa vanhaa Oulu–Kajaani-liikenneväylää. Se valmistui jo 1610-luvulla Kajaanin linnan rakentamistöiden yhteydessä.
2. Lauhanvuori Hämeenkangas Geopark sijaitsee yhdeksän kunnan alueella noin tunnin ajomatkan päässä Tampereelta, Porista ja Seinäjoelta.
Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot ovat osa geoparkia. Alueen teema on Kehitys muinaisesta vuoristoseudusta laakeaksi suomaaksi.
Karijoen Susiluolassa on arveltu asuneen neandertalinihmisiä jo 120 000 vuotta sitten.
3. Saimaa Geoparkin teema on Löydä Saimaan kätketyt aarteet. Geopark levittäytyy yhdeksän kunnan alueelle.
Tunnettuja kohteita ovat muun muassa Imatrankoski, Mikkelin päämajamuseo sekä sodan ja rauhan keskus Muisti. Kulttuuriperintöön kuuluvat myös Sulkavan soudut -tapahtuma sekä Alvar Aallon suunnittelemat Imatran asemakaava ja Kolmen ristin kirkko.
4. Salpausselkä Geoparkin Unesco hyväksyi viime keväänä teemalla Veden muovaama maisema. Tunnettuja kohteita ovat muun muassa Lahden urheilukeskus, Sysmän Kammiovuori, Kelventeen saari ja Päijänteen kansallispuisto.
visitlahti.fi/salpausselkageopark
5. Viimeisin geopark-projekti on meneillään Euroopan suurimman kraatterijärven, Lappajärven ympäristössä. Kraatterijärvi geoparkin tärkeitä kohteita ovat Meteoriittikeskus ja Ähtärin eläinpuisto.