Voiko mies olla kätilö, kysyy keskustelun aloittaja Vauva.fi-palstalla, ja jatkaa: ”Minun mielestäni kätilöksi pitäisi päästä vain naisen ja vieläpä synnyttäneen naisen.”
Palstalaiset kyselevät keskustelun aloittaneelta, voiko oikeuspsykiatriksi hakeutua vain tappaja, syöpäsairaiden hoitajaksi vain syövän kokenut ja lastensuojelun työntekijäksi vain vanhempi, jonka lapset on huostaanotettu. Aloittajan mielipide on kumottu nopeasti.
Silti lähes kaikki kätilöt ovat naisia. Suomessa on 8 049 laillistettua kätilöä, joista 35 on miehiä. Heistäkin vain seitsemän työskentelee kätilönä.
Ei tarvitse mennä kauas historiassa, kun mieskätilöjä ei ollut lainkaan. Vielä vuonna 1991 Suomessa oli vain yksi mieskätilö.
Tälläkin hetkellä kätilöksi opiskelee vain kourallinen miehiä. Helsingin Metropoliassa tehtiin viime lukukaudella koulun ennätys. Kolme kätilöksi opiskellutta miestä samaan aikaan!
”Opettaisin mielelläni miehiä, mutta heitä ei hae meille opiskelemaan.
Kuopiossa Savonian ammattikorkeakoulussa kätilötyötä opettava Päivi Hoffren tuntee ongelman. Hän on saattanut kätilöitä työelämään yli 13 vuoden ajan. Jokainen opiskelija on ollut nainen. Myös sairaalassa kaikki Hoffrenin kollegat olivat naisia.
– Opettaisin mielelläni miehiä, mutta heitä ei hae meille opiskelemaan. Aikanani Savoniaan on valittu kaksi miestä kätilöopintoihin, mutta kumpikaan ei aloittanut opintoja. Toivomme miehiä opiskelemaan alalle.
Viimeisintä miesopiskelijaa Savonian kätilöopintoihin odotettiin vuonna 2019 aloittaneeseen ryhmään. Opiskelija kuitenkin siirsi ja siirsi opintojen aloittamista. Työelämä nappasi hänet, eikä hän koskaan aloittanut opintoja.
Sukupuolittuneisuutta on vaikea muuttaa alan sisältä, sanoo Hoffren. Ammattikorkeakoulut voivat vaikuttaa hakijoihinsa lähinnä hakumateriaalein ja esittelytilaisuuksin.
– Olemme luottaneet siihen, että hakumateriaalit on suunnattu kaikille. Esittelytilaisuuksissa voisimme varmasti kysellä enemmän miehiltä, ovatko he kiinnostuneita kätilöopinnoista.
”Osaaminen ja oikea ammatti eivät kohtaa, jos ammatti valitaan sukupuolen perusteella.
Suomen työelämä on poikkeuksellisen vahvasti sukupuolittunut. Sisarhentovalkoinen ja raksamies ovat tilastojen peruskauraa.
Naiset työskentelevät sote-alalla ja opettajina, miehet luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijoina sekä kuljetus- ja rakennustyöntekijöinä.
Segregaatiota ratkotaan useissa hankkeissa niin Suomen valtion kuin EU:n tasolla. Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on ollut nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi.
EU:n tasa-arvostrategia korostaa sukupuolistereotypioiden yhteyttä eriarvoisuuteen. Osaaminen ja oikea ammatti eivät kohtaa, jos ammatti valitaan sukupuolen perusteella.
Ammatinvalinta heijastuu työtyytyväisyyteen ja palkkaan ja palkka eläkkeeseen. Kaikki nämä ovat naisvaltaisilla aloilla huonompia. Ei siis ihme, ettei naisvaltainen sote-ala houkuttele miehiä.
Vuonna 2021 loppui Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanke. Loppuraportti toteaa, että tärkein työ segregaation purkamiseksi tehdään koulujen opinto-ohjauksessa.
Sinä osaat! Tytöt ja teknologia -hanke ratkoi segregaatio-ongelmaa yläkouluissa, ammattioppilaitoksissa ja lukioissa.
Tänä vuonna päättyneen projektin tasa-arvoasiantuntija Eija Leinonen ja projektipäällikkö Kaisa Orajärvi tietävät, että matka työelämän tasa-arvoon on hädin tuskin alkanut.
Suomessa työelämän segregaatio on pysynyt 1960-luvun tasolla ja jopa vahvistunut. Sote-alalla työskentelevistä 87 prosenttia on naisia. Teknologia-aloilla työskentelevistä noin 85 prosenttia on miehiä. Nämä kaksi lukua näyttävät Suomen segregaation paljaimmillaan.
Elämme aikaa, jossa työntekijät kuihtuvat väärillä aloilla. Portinvartijoina seisovat sukupuolittuneet ammattistereotypiat. Väärällä alalla ihmiset voivat huonosti ja työ tuntuu merkityksettömältä. Huonosti voiva työntekijä rasittaa yhteiskuntaa.
– Kun segregaatiota puretaan, koko yhteiskunta voi paremmin, Eija Leinonen sanoo.
Yritykset tuottavat enemmän, koska hyvinvoivat ja erilaiset ihmiset tuottavat enemmän innovaatioita ja siten kilpailuetua. Taloudelliset seuraukset ovat huomattavat.
– Segregaatiolla on suora vaikutus bruttokansantuotteeseen, Leinonen sanoo.
Pahimmillaan sukupuolittunut työelämä aiheuttaa hengenvaaraa. Esimerkiksi autoteollisuudessa onnettomuustilanteita on simuloitu keskivertomiehen kokoisilla testinukeilla.
– Autot eivät ole olleet turvallisia pienikokoisille tai raskaana oleville naisille. Mitä moninaisempi suunnittelijakunta on, sitä parempi ja turvallisempi tuote on kaikille, Kaisa Orajärvi toteaa.
Työstereotypioiden murtaminen on paremman yhteiskunnan avain. Siinä opettajilla on iso rooli. Aluksi aikuisten on ravisteltava omia ajatusmallejaan.
Leinonen ja Orajärvi kutsuvat stereotypioiden kyseenalaistamista asennejumpaksi.
– Jokaisella on asenteita sukupuolia ja ammatteja kohtaan. Olennaista on oppia tunnistamaan ne. Sitten voi kysyä, mihin käsitys perustuu ja pitääkö se paikkansa, Orajärvi sanoo.
Jokainen opettaja tunnistaa tilanteen, jossa suusta loikkaa sammakko. Mitä tehdä, kun puhui ohi suunsa?
Leinoselle sammakko on rakas lemmikki, sillä luonnollinen tilanne on paras opetus.
– Tärkeää on pysähtyä ja korjata sanomansa. Anteeksi, esihenkilö, ei esimies. Samalla voi käydä keskustelun aiheesta.
Tytöt ja teknologia -hankkeessa Orajärvi ja Leinonen opettivat asennejumppaa harjoituksilla, joissa ammatteihin liitetään ominaisuuksia. Harjoituksen jälkeen pohdittiin, mitkä ominaisuuksista todella liittyvät työnkuvaan.
– Nuoret liittävät hyvin stereotyyppisiä ominaisuuksia ammatteihin. Hitsaaja on keski-ikäinen, isomahainen, kalju mies. Kaljamahainen hitsari ei ole esikuva, jonka pohjalta yhdeksäsluokkalainen tyttö alkaa hitsariksi. Samaan aikaan on huutava pula metallialan työntekijöistä, Orajärvi kuvailee.
Toinen askel stereotypioiden murtamiseen ovat esikuvat.
Microsoftin teettämässä tutkimuksessa kävi ilmi, että naisroolimallit teknologia-aloilla auttoivat tyttöjä kuvittelemaan itsensä alalle.
– Lapset näkevät roolimalleissa ikään kuin optioita sille, mitä heistä voi tulla. Esikuvat myös muuttavat mielikuvia ammateista, Orajärvi kertoo.
Esikuvat ovat lapsille suuntaviittoja matkalla aikuisuuteen. Vallitseva todellisuus muovaa lapsen maailmankuvan.
– Kun Tarja Halonen oli tasavallan presidentti, tuli tasa-arvoprojektissa puhe presidentin sukupuolesta. Eräs lapsi kysyi ihmetellen, voiko mieskin olla presidentti, Leinonen kertoo nauraen.
Esikuvien vaikuttavuus nousi esille, kun Leinonen ja Orajärvi järjestivät tytöille tet-harjoitteluja teknologiayrityksiin.
Ensimmäiseen teknologia-tettiin oli vaikea saada tyttöjä.
– Toisella kierroksella helpotti, koska olimme kuvanneet aiemmista tytöistä videoita. Videolta tytöt näkivät, että harjoittelussa oli ollut tyttöjä ja heillä oli ollut hauskaa, Orajärvi kertoo.
”Suomalaiset tytöt ovat maailman parhaimmistoa luma-aineissa, mutta he eivät tiedä sitä itse.
Kolmas askel sukupuolistereotypioista eroon on välttää sukupuoleen liitettäviä kehuja tai moitteita.
– Tyypillinen esimerkki arkipäivän tilanteesta on naisopettaja ja tietokone. Opettaja ei saa tietokonetta toimimaan. Hän valittaa, ettei osaa ja kysyy näppärää poikaa apuun. Tilanteessa annetaan monta sukupuoleen liittyvää viestiä, Orajärvi sanoo.
Orajärvi on tietotekniikan insinööriopiskelijoiden tutkintovastaava Oulun ammattikorkeakoulussa. Hänellä on kokemusta siitä, kuinka stereotypioita ylläpidetään kehuin.
− Tekniikan aloilla pärjääviä naisia kehutaan hyviksi jätkiksi. Samalla annetaan ymmärtää, että vain miehisillä ominaisuuksilla pärjää.
Neljäs askel stereotypioista eroon on eri asioiden ja alojen kokeilu. Tärkeä osa Sinä osaat! -hanketta olivat teknologiatyöpajat.
– Työpajat olivat vain tytöille ja opettajille. Jos paikalla olisi ollut koko luokka, tytöt olisivat ottaneet askelen taaksepäin ja päästäneet pojat kokeilemaan teknisiä vempaimia. Nyt tytöt joutuivat pakosti kokeilemaan, Orajärvi kertoo.
Hänen mielestään parasta hankkeessa olivat ilon kiljahdukset, kun tytöt saivat robotin liikkumaan.
Yhtä tärkeää oli saada opettajille ja ohjaajille teknologiakokemuksia.
– Opot kertoivat, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa tekniikan aloista eikä resursseja tutustua niihin. Siksi perinteiset ammatit nousevat yläkouluissa esille, Orajärvi kertoo.
Viides askel stereotypioiden murtamiseen on tieto. Pääsyy segregaatioon ovat sosiaalisesti ylläpidetyt harhaluulot.
Tytöt ovat menestyneet viime vuosina merkittävästi poikia paremmin matematiikan Pisa-tutkimuksissa. Silti pojat valitsevat tyttöjä todennäköisemmin pitkän matematiikan lukiossa. Pitkä matematiikka suuntaa opintoja luonnontieteiden ja tekniikan aloille.
– Suomalaiset tytöt ovat maailman parhaimmistoa matematiikassa ja luonnontieteissä, mutta he eivät tiedä sitä itse. Kun kerroimme tytöille sen, he hämmästelivät faktaa, Kaisa Orajärvi sanoo.
Tyttöjen kuva omista taidoista ja niiden riittävyydestä on siis virheellinen.
– Opettajien tehtävä on kertoa taidoista ja tukea niitä, Orajärvi toteaa.
Nekin tytöistä, jotka valitsevat pitkän matematiikan, ohittavat tekniikan alat.
– Hankkeessa huomasimme, että matemaattisesti lahjakkaiden tyttöjen oletetaan hakevan lääkikseen tai oikikseen. Heille ei edes esitellä tekniikan aloja, Orajärvi sanoo.
Kun tytöt eivät tiedä kaikista aloista, valinta osuu perinteisimpiin. Kun tarpeeksi moni valitsee perinteisesti, osaan opiskelupaikoista on ylitarjontaa opiskelijoista, vaikka toiseen paikkaan pääsisi helposti ja samalla saumatta kiinni työelämään.
– Kun mietitään, kuinka harva pääsee lääkikseen, ongelma on suuri, Orajärvi sanoo.
Lääkiksen ovien ulkopuolelle jääneet tytöt hakeutuvat usein sairaanhoitajiksi.
– Vaihtoehtona olisi lääketieteen tekniikka, jolla myös pelastetaan henkiä.
Yksi Sinä osaat! -hankkeen tavoitteista olikin lisätä tietoisuutta teknologia-alojen laajuudesta ja siitä, että jokainen voi oppia uutta.
– Tekniikan alat kehittyvät vauhdilla, ja alan sisälläkin on täysi työ pysyä kärryillä. Kun uudet insinööriopiskelijat aloittavat meillä Oulun ammattikorkeakoulussa, pojat ovat yhtä ulalla kuin tytöt siitä, mitä he ovat tulleet opiskelemaan, Orajärvi kertoo. ○
Jutussa on käytetty lähteenä valtioneuvoston ja sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvojulkaisuja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoja ja julkaisuja, Teknologiateollisuuden palkkatilastoja, kätilöitä käsittelevää kirjallisuutta sekä Lab-ammattikorkeakoulun Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeen loppuraporttia.