Aikuiskouluttajan arki on aikataulusokkelo – seurasimme Kimmo Savolaisen työpäivää

Turun aikuiskoulutuskeskuksen toimitilat ovat Artukaisissa, lähellä kaupungin jääkiekkopyhäkköä Turkuhallia. Opiskelijat suunnistavat tänään punatiilisen opinahjon oville juosten ankaran räntäsateen takia.

Infopisteellä on vastassa lvi- ja kiinteistötekniikan ammattiopettaja Kimmo Savolainen, jonka leveää hymyä ei koiranilma hyydytä.

Savolaisen 40-vuotisesta urasta leijonanosa on kulunut työelämässä lvi-alalla, sekä työntekijänä että yrittäjänä. Ammattiopettajaksi hän kouluttautui pari vuotta sitten.

– Siirrän alaan liittyvää hiljaista tietoa tuleville ammattilaisille. Opetan paljon sellaista työelämästä, mitä ei ole opetusmateriaaleissa, hän summaa työnsä palkitsevimman puolen.

Opettajanhuoneessa Savolainen vaihtaa kuulumiset opintoneuvoja Benjamin Faezin kanssa. Faez auttaa maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joita on neljäsosa aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijoista. Kielitaitoinen mies on valmistunut itsekin aikoinaan Turun AKK:sta.

– Puhun daria, hollantia, saksaa, suomea, englantia, persiaa ja tärkeimpänä Turun murretta, Faez nauraa.

Siirrymme viiman halki koulutuskeskuksen kaarikattoiseen B-taloon, jossa Savolainen työskentelee. Modernit tilat on remontoitu vanhaan motocrosshalliin.

Aamulla Savolainen on jo ehtinyt suunnitella tulevia töitä ja vastata viesteihin. Opiskelijat tietävät, ettei Savolainen vastaa pitkin iltaa, vaan työpäivän alettua puoli kahdeksalta aamulla.

Törmäämme Savolaisen työpariin Teppo Puuruseen. Kummankin vastuulla on kerrallaan 50 opiskelijan kouluttaminen kylmäasentajaksi.

Yhtä tietä kylmäasentajaksi ei ole. Osa suorittaa talotekniikan perustutkinnon, joka kestää vuodesta puoleentoista. Toiset suorittavat ammattitutkintoa oppisopimuksella ja kolmannet opiskelevat täydennyskoulutusta työpaikkansa kautta.

Opettajat suunnittelevat itse aikataulut, mikä on monimutkainen palapeli. Lukujärjestyksiin pitää sovittaa teoriaa, käytännön työsaliharjoittelua, sähköopinnot toisessa talossa sekä työssäoppimisjakso. Samalla kunkin opiskelijan opinnot räätälöidään hänelle sopiviksi.

– Keskustellaan Tepon kanssa koko ajan aikatauluista, Savolainen sanoo.

Siirrän alaan liittyvää hiljaista tietoa tuleville ammattilaisille.

 

Jyrkät portaat vievät työsaliin, jossa perustutkinnon teoriaopintoja pistetään tänään käytäntöön. Savolaisen mukaan aikuiskoulutuksesta siirrytään työelämään joustavasti. Siksi ryhmän 14 opiskelijasta suurin osa on jo töissä, vaikka virallinen valmistumisaika on parin kuukauden päässä.

Opiskelijat puuhaavat näyttötyönsä eli pienkylmäkoneen rakentamisen parissa itsenäisesti. Savolainen seuraa tilannetta, esittää opiskelijoille kysymyksiä, piirtää kaavioita taululle ja ohjaa tarvittaessa.

Opiskelija Hannu Nymanilla on takana 20 vuoden ura vartijana. Kylmäasennuksessa häntä kiehtoo alan monipuolisuus. Opetus Turun aikuiskoulutuskeskuksessa on hänestä ammattitaitoista. Ainoastaan yto-opinnot pännivät.

Ammatillisen koulutuksen reformi toi yhteiset tutkinnon osat eli yto-opinnot myös aikuiskoulukseen vuonna 2018. Nymanista esimerkiksi uuteen ammattiin liittymättömän äidinkielen kirjoitelman väsääminen tuntuu epärelevantilta.

– Se aika on pois kylmätekniikan opinnoista, jotka ovat vaativat.

Lounasaika lähestyy. Oppilaitoksen työntekijöiden kanssa jutellessa nousee esiin työelämän tarpeiden ja opiskelemaan hakevien kohtaanto-ongelma tietyillä aloilla. Esimerkiksi osaaville kiinteistö- tai metallialan työntekijöille olisi kova kysyntä, mutta hakijoita koulutuksiin on vähän.

Savolaisen ja Puurusen mukaan kylmäala vetää hyvin. Vetovoima on osin ilmalämpöpumppubuumin ansiota. Moni putki- tai sähköasentaja täydentää koulutustaan, jotta voi asentaa myös niitä.

Lounaalla puhe kääntyy aikuispedagogiikan haasteisiin. Erilaisia oppimisvaikeuksia on Savolaisen mukaan monilla, minkä takia hän on hakenut ammatillisen erityisopettajan koulutukseen.

– Meillä on ohjeistus, että opiskelija ohjataan opinto-ohjaajan pakeille, mutta katson, että minunkin pitäisi hallita tuota asiaa paremmin.

Lounaan jälkeen Savolainen palaa työsaliin. Iltapäivän hän käy läpi kylmäaineen käsittelyä opiskelijoiden kanssa.

Hän muistuttaa turvallisuusasioista, tenttaa opiskelijoita kylmäkoneen eri osien toiminnasta ja kertaa, miten kylmäaine siirretään kylmälaitteeseen ja sieltä pois.

Myöhemmin työsalissa pyörähtää rakennus- ja metallipuolen koulutuspäällikkö Ilkka Vuorela, jonka kanssa puhe kääntyy ammatillisen koulutuksen leikkauksiin. Kun resurssit ovat tiukalla, opetusryhmät ovat monella alalla isoja ja yksilöopetus kärsii.

– Osa opiskelijoista vaatisi paljon enemmän lähiopetusta ja toistoja, jotta voisivat lähteä työelämään, Vuorela sanoo.

Myös materiaalikustannusten raju nousu tuntuu teknisillä aloilla. Vuorelan mukaan usein joudutaan miettimään, ostetaanko harjoitustöitä varten uusia materiaaleja vai käytetäänkö vanhoja.

Vaikka hallitus nosti ammatillisen koulutuksen pysyvää perusrahoitusta tänä vuonna 50 miljoonalla eurolla, Turun AKK:n rahoitus putosi 900 000 eurolla.

Toimitusjohtaja Tommi Forssin mukaan pudotus johtui muun muassa määräaikaisen, koronavuosille myönnetyn rahoituksen loppumisesta.

Tämän seurauksena aikuiskoulutuskeskuksesta irtisanottiin seitsemän henkilöä, joista kuusi on opettajia.

Osa rahoitusvajeesta kuitattiin säätiöpohjaisen oppilaitoksen omista varoista. Sekä Vuorela että Forss seuraavat huolestuneina poliittista keskustelua, jossa on väläytetty korkeakoulutukseen satsaamista ammatillisen koulutuksen kustannuksella.

– Käytännön tekijöistä on hirvittävä pula, ja se vain pahenee, jos ammatillisesta koulutuksesta leikataan. Esimerkiksi yto-opintojen muuttaminen valinnaisiksi tehostaisi prosessia huomattavasti, Forss pohtii.

Lopuksi Savolaisen opiskelijat siivoavat työsalin. Kylmäainepullot pitää varastoida oikeaoppisesti. Seuraavia opiskelijoita varten kylmälaitteisiin laitetaan lappu, onko laitteessa kylmäainetta vai ei.

– Tällä varmistetaan, ettei kukaan saa kylmäainetta silmilleen. Siitä voi saada pahan palovamman, Savolainen selittää.

Savolaisen loppupäivä menee paperitöissä. Hän käy läpi hakemuksia uuteen perustutkintokoulutukseen, joka alkaa huhtikuussa.

Osa Savolaisen opiskelijoista tulee työttöminä työnhakijoina TE-toimiston kautta, osa omaehtoisina hakijoina.

Kun puhe kääntyy tulevaan, Savolainen murehtii alan opetuksen tulevaisuutta. Pula kokeneista opettajista on käynyt ilmeiseksi, kun hänen työparilleen on haettu vanhempainvapaan sijaista.

– Tällä korvauksella on vaikeaa löytää tekijää, jolla olisi sekä työelämäkokemusta että pedagogista osaamista.

Ennen kotiinlähtöä Savolainen piipahtaa opettajanhuoneessa. Kahden kollegan syntymäpäivien kunniaksi tarjolla on täytekakkua.