Yläkoulun erityisopettajana ja opona olen huomannut, miten opintoihin kiinnittymisen vaikeudet näkyvät yleensä jo peruskoulussa. Usein vaikeuksista tietävät myös oppilaiden huoltajat. Lukioiden ja opetuksen järjestäjien tulisikin miettiä, kuinka tiedonkulku yläkoulun, vanhempien ja lukion välillä saadaan sujuvammaksi.
Myös koulu-uupumus ja suorituspaineet näkyvät jo peruskoulun puolella. Keskustelen työssäni joensuulaisessa Rantakylän normaalikoulussa oppilaitteni kanssa usein siitä, millaista opiskelu lukiossa on ja mitä se vaatii. Siksi aihepiirin tutkiminen kiinnosti.
Jos nuoren mielikuvat ja odotukset eivät vastaa lukion todellisuutta, kiinnittyminen kouluun voi heiketä ja nuori saattaa uupua. Tekeillä olevan väitöstutkimukseni keskeisiä aiheita ovat lukiolaisten kouluun kiinnittyminen, koulu-uupumus ja lukiolaisten koulussa saama tuki, jota on tutkittu hyvin vähän.
Väitökseni toukokuussa julkaistun osatutkimuksen keskeinen tulos on, että lukiolaisten kouluun kiinnittymien hiipuu opintojen edetessä. Seurasin tutkijakollegojeni kanssa yli 400 opiskelijaa kolmen lukiovuoden aikana vuosina 2018–2020.
Lukiovuodet eivät ole veljiä keskenään.
Ensimmäisenä lukiovuonna kolmannes opiskelijoista kuului vahvan kiinnittymisen ryhmiin. Toisena ja kolmantena vuonna näihin ryhmiin kuului enää kuudesosa. Vastaavasti juuri ja juuri kiinnittyneiden ja heikosti kiinnittyneiden määrä kasvoi vuosi vuodelta.
Vahvaa kiinnittymistä lukion alussa selittänee se, että nuoret ovat tässä vaiheessa yleensä hyvin motivoituneita: on tehty ensimmäinen iso oma koulutusvalinta, ja tavoite on toteutunut. Sisällöllisesti lukion ensimmäinen vuosi ei ole juuri peruskoulua haastavampi.
Lukiovuodet eivät ole veljiä keskenään. Se voi tulla nuorille ja heidän vanhemmilleen yllätyksenä. Aiheesta olisi tärkeää puhua enemmän myös julkisuudessa.
Toisena ja kolmantena vuotena oppisisällöistä tulee selvästi vaativampia ja lähestyvien ylioppilaskirjotusten paine alkaa tuntua. Opiskelutahti kiihtyy, ryhmät ovat suuria ja opiskelusta tulee yhä itsenäisempää. Kaikki oppimateriaalit ovat sähköisiä, mitä ne eivät kaikissa peruskouluissa ole.
Heikosti kiinnittyneet opiskelijat kokivat saavansa vähemmän tukea kuin vahvasti tai keskitasoisesti kiinnittyneet, selvisi tutkimuksessani. Edellisenä vuonna saatu tuki lisäsi myös todennäköisyyttä kuulua vahvasti kiinnittyneiden ryhmään seuraavana vuonna.
Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää, millaista saatu tuki on ja millaista tukea opiskelijat eniten kaipaavat. Onko kaivattu tuki opettajilta, erityisopettajilta ja opoilta saatavaa tukea? Vai kuraattorilta ja psykologilta saatavaa psykososiaalista tukea? Tai kenties perheiden ja kavereiden epämuodollista tukea?
Meillä yläkoulun ohjelmaan kuuluvat tutustumiskäynnit lukioissa ja tarvittaessa yksilöllisesti räätälöidyt lisätutustumiset. Mahdollisia tukitoimia pohdimme yhdessä lukion henkilöstön kanssa.
On tärkeää tunnistaa tuen tarvitsijat mahdollisimman varhain. Ensimmäisen lukiosyksyn aikana tehtävä, nuorten huolia ja tuen tarvetta selvittävä kysely auttaisi tässä. Opiskelijoiden tuntemus ja onnistunut ryhmäyttäminen osaksi uutta koulua merkitsevät paljon.
On myös syytä kysyä koko yhteiskuntaa koskeva kysymys: millaiset paineet ylioppilastodistuksen arvosanoihin perustuva opiskelijavalinta nuorelle asettaa, ja mitä sillä voitetaan?
Mistä on kyse?
Fiia Söderholm haluaa kiinnittää huomiota lukiolaisten uupumiseen ja suorituspaineisiin. Laaja-alainen erityisopettaja ja opinto-ohjaaja tekee väitöstutkimusta lukiolaisten kiinnittymisestä kouluun ja heidän saamastaan tuesta.
Tutkimusartikkeli
Student engagement profiles and the role of support in general upper secondary education. Learning and Individual Differences 2023.