Juho Kahila: Lapset opettavat konetta

Tekoälystä puhutaan kaikkialla, mutta kuinka moni opettaja tai oppilas tietää, miten se toimii. Toimintaperiaatteen tuntemus avaa tien myös perusteltuun ja rakentavaan kriittisyyteen, väittää tutkijatohtori Juho Kahila.

”Miten käy koululaiselta tekoälyn opetus? Helposti!

Esimerkiksi näin sujuu sienioppi: Oppilaat syöttävät opetettavaan koneeseen vinon digipinon netistä lataamiaan tai webbikameralla ottamiaan kuvia. Sitten kuvat jaetaan eri luokkiin, kuten tatteihin, rouskuihin ja kärpässieniin.

Tämän jälkeen tarvitsee vain painaa opi-nappia, ja kone seuloo kuvamassasta kunkin sienilajin ominaispiirteet.

Kun sienen tunnistus toimii, oppilaat lisäävät koneeseen kutakin sienilajia koskevaa tietoa.

Valmista tuli. Nyt koneelle voi antaa uuden kuvan sienestä. Se tunnistaa sienen ja jakaa sitten siihen liittyvää tietoa tekstinä, kuvana, äänenä tai videona.

 

Näin toimii Generation AI -hanketta varten kehitetty opetettava kone. Haluamme projektissa, että lapset oppivat ymmärtämään tekoälyä ja arvioimaan sitä kriittisesti. Miten esimerkiksi nettimainonnan personointi toimii ja mitä siitä seuraa?

Perusteltu kriittisyys edellyttää toimintaperiaatteen tuntemista.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa miljoonahankkeessa on mukana kouluja eri kaupungeista. Pelkästään Joensuussa hankkeeseen osallistuu parisataa oppilasta 12 koulusta.

 

Minua ovat kiinnostaneet digipelit siitä lähtien, kun sain kahdeksanvuotiaana säästetyksi viikkorahoista Commodore 64 -kotitietokoneen hinnan. Opettajaopinnoissa tein kaikki opinnäytetyöni digipelaamisesta oppimisen näkökulmasta.

Väitöskirjassani tutkin pelaamisen sivutuotteena tapahtuvaa oppimista. Pelaamisen lisäksi lapset hakevat eri lähteistä peleihin liittyvää tietoa, suunnittelevat yhdessä pelistrategioita ja julkaisevat peleihin liittyvää materiaalia.

Väitöksessäni osoitan, että kaikki tämä kehittää yhteistyö- ja tiedonhakutaitoja.

 

Generation AI -hankkeen ensimmäisessä oppilaiden työpajassa esittelimme, mitä tekoäly on ja miten se vaikuttaa ihmisten arjessa. Oppilaat pääsivät opettamaan koneelle muun muassa edellä kuvailemaani sienten tunnistusta.

Toisessa pajassa yhtenä teemana oli tekoälyn hauraus. Miten sienikuvan taustan vaihtaminen voi vaikuttaa tunnistukseen?

Oppilaat oppivat, että koneen toiminta perustuu ainoastaan dataan – ei esimerkiksi ihmisajattelulle tyypillisiin kokemuksiin ja vaikutelmiin.

Kolmannessa työpajassa puhuimme algoritmisesta vinoumasta ja sen yhteiskunnallisista seurauksista.

Jos tilaan tekoälyltä kuvan jalkapalloilijasta, kuvissa on lähes aina miehiä. Tämä johtuu tekoälyn opetukseen käytetystä datasta.

Erään oppilaan mukaan kuvatarjonta voi johtaa siihen, että entistä harvempi tyttö ryhtyy pelaamaan jalkapalloa.

 

Kolme ensimmäistä työpajaa pidettiin keväällä 2023. Osallistujat olivat neljännellä ja seitsemännellä luokalla. Ensi keväänä järjestettäviin viimeisiin pajoihin osallistuessaan samat oppilaat ovat kutosella ja ysillä.

Tutkijat ja opettajat ovat suunnitelleet työpajat yhdessä.

Oppilailla ei ole ollut vaikeuksia koneen opettamisessa. Tutkimustulostemme mukaan työpajat todella lisäsivät nuorten tekoälyyn liittyvää käsitteellistä ja eettistä ymmärrystä.

 

 

Mistä on kyse?

Tekoälyn toimintaperiaatteen tunteminen tukee nuorten toimijuutta ja antaa eväitä vastuulliseen kansalaisuuteen. Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtorin Juho Kahilan mukaan tekoälyä oppii ymmärtämään parhaiten sitä opettamalla.

 

 

Tutkimushanke

Generation AI -hanke vastaa kolmeen yhteiskunnalliseen haasteeseen. Yksi niistä on eriarvoisuus, joka liittyy jatkuvasti muuttuvan tieto- ja viestintätekniikan hallintaan ja toimijuuteen.

Hankkeen oppimateriaalit netissä vapaasti käytettävissä.