Tökkiikö palkka tai työaika? – Ehdota OAJ:lle neuvottelutavoitetta

Kymmenientuhansien OAJ:n jäsenten palkoista, työajoista, vapaista ja työhyvinvoinnista neuvotellaan ensi vuonna. Siksi OAJ kaipaa nyt jäseniltään ehdotuksia sopimusneuvottelujen tavoitteiksi.

Suurin neuvoteltava sopimusala on OVTES, jonka nykyinen sopimuskausi päättyy 30. huhtikuuta. OVTES:iin kuuluu koko kunnallinen opetusala.

Aikaisempina vuosina tavoitteenasetteluihin on tullut vain yksittäisiä jäsenten lähettämiä aloitteita. OAJ:ssä toivotaan tähän muutosta.

– Yleensä jäsenet tekevät aloitteita, kun koulutuksen järjestämisessä tapahtuu jokin muutos. Yksi aloitteiden kestoaihe ovat opetusvelvollisuudet, kertoo OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos.

Vuodesta 2014 neuvottelujohtajana toiminut Lindroos muistaa yhden ajanjakson, jolloin aloitteita tuli erityisen paljon: Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksen eli kikyn aikaan. Silloin opettajat olivat suivaantuneita etupäässä työajan lisäyksestä ja lomarahojen leikkauksista.

Aloitteita kaivataan, sillä neuvottelutavoitteet eivät synny tyhjästä eikä niitä varsinkaan keksitä OAJ:n toimistossa. Olennaista on, että tavoitteet nousevat alan arkitodellisuudesta.

Siksi ajantasainen kuva päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten tilanteesta pitää tulla opettajilta itseltään.

Tilannekuvan luomisessa auttavat loka–marraskuussa järjestettävät jäsenillat ja syyskuun alussa 72 000 jäsenelle lähetetty kysely. Jäseniltoja pidetään 17 alueyhdistyksessä.

Lindroos kannustaa jäseniä osallistumaan iltoihin ja tuomaan niissä mielipiteensä esiin.

Oman äänen saa kuuluviin monin keinoin.

Aloitteen tekemiseen on olemassa virallinen reitti, joka kuvataan tämän jutun graafissa. Siinä tavoitteen ensimmäinen tarkastuspiste on alueyhdistyksessä.

Jäsen vie asiansa omaan alueyhdistykseensä, jossa pohditaan, kannattaako sitä ajaa neuvottelutavoitteeksi vai pitäisikö se huomioida muulla tavalla.

Alueyhdistyksestä aloite etenee valtakunnalliseen yhdistykseen eli esimerkiksi Ysiin, joka tekee tavoite-esityksen OAJ:n tulo- ja palkkapoliittiseen toimikuntaan tupaan.

Tupa valmistelee esityksen ja vie sen OAJ:n hallitukseen, joka joko hyväksyy tavoitteen tai palauttaa sen tupaan valmisteluun.

*Varhaiskasvatuksen opettajien liitto Vol, OAJ:n yleissivistävät opettajat Ysi, OAJ:n ammatilliset opettajat OAO, Yliopistojen opetusalan liitto YLL

** Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö

OAJ:n valtuusto linjaa järjestön suuria linjoja, kuten strategiaa, eikä yksin päätä neuvottelutavoitteista. Koska tuleva neuvottelukierros on liittokierros, keskustasolla ei neuvotella. Akava ei siten osallistu OAJ:n tavoitteenasetteluun.

Tärkeintä on, että jäsen ylipäätään vie ideansa eteenpäin.

OAJ:n yleissivistävien opettajien Ysin puheenjohtajan ja järjestön hallituksen jäsenen Katariina Katteluksen mielestä virallinen reitti on hyvä ja takuulla toimiva mutta ei suinkaan ainoa mahdollinen.

– En missään tapauksessa kiellä suoria yhteydenottoja Ysin hallitukselle tai vaikka minulle. Kuuntelevat korvat ovat jäsenen etu, ja tieto välittyy kyllä eteenpäin.

Kattelus suosittelee ensisijaisesti viestimään OAJ:n valtuutetuille, jotka pystyvät hänen mukaansa parhaiten valvomaan ja seuraamaan tavoitteiden etenemistä. Valtuutettujen tehtävä on nimenomaan tuoda jäsenten viestit päätöksentekoon.

– Jos haluaa tehdä vaikkapa erityisopetusta koskevan aloitteen, kannattaa ottaa yhteys erityisopevaltuutettuun. Silloin puhutaan alusta asti samaa kieltä.

Tilannekuvan luomisessa auttavat loka-marraskuussa järjestettävät jäsenillat.

Millaiset aloitteet sitten voivat edetä neuvottelutavoitteiksi asti?

Katariina Katteluksen mukaan hyvä aloite tuo esimerkiksi uuden lähestymistavan tavoitteeseen, jota on yritetty neuvotella läpi jo pitkään.

– Meillä on tavoitteita, jotka ovat olleet neuvotteluissa vuosia, mutta työnantaja ei ole ollut niistä pätkääkään kiinnostunut. Esimerkiksi opetusvelvollisuus- ja työaikakysymyksissä voitaisiin päästä eteenpäin jollain uudella twistillä.

Potentiaalisia ovat myös ehdotukset, jotka tuovat palkkaukseen yhden- ja oikeudenmukaisuutta. Kattelus kertoo, että yksi aloite on tullut esimerkiksi kielilisän maksamisesta opettajille.

Lisää voitaisiin maksaa, jos työssä edellytetään äidinkielen lisäksi toisen kotimaisen kielen, saamen kielen tai viittomakielen hallintaa.

OAJ:n hallitus päättää kevään neuvotteluihin etenevistä tavoitteista marras–joulukuussa. Samalla se päättää, mitkä ovat järjestölle ja jäsenille nyt tärkeimmät tavoitteet.

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset, lakisääteinen vientimalli ja maan hallituksen muut opetus- ja kasvatusalaa koskettavat toimet kummittelevat tavoitteiden asettelun taustalla. Toteutuessaan vientimalli rajoittaisi alan palkankorotuksia.

Petri Lindroos ja neuvottelupäällikkö Eila Urpilainen pitävät selvänä, että hallituksen ajama politiikka heijastuu OAJ:n sopimustavoitteisiin.

Myös kevään valtuustossa vahvistettu järjestön uusi strategia ohjaa tavoitteenasettelua. Esimerkiksi strategiassa nostetut muutosvoimat, kuten väestökehitys ja julkisen talouden kestävyys, heijastuvat opettajien työhön ja sitä kautta neuvottelutavoitteisiin.

Tarkemmin tavoitteita ei kuitenkaan avata. Ei ennen kuin sopimukset on neuvoteltu valmiiksi ja hyväksytty.

– Neuvotteluja ei käydä julkisuudessa. Jos tulisimme tavoitteilla ulos, ne tulkittaisiin helposti lupauksiksi, Lindroos perustelee.