Ylivilkkautta ja hankalaa oloa
Ongelma ei ole vain melutasossa, vaan päiväkotien äänimaailmassa yleisesti.
Näin sanoo Helsingin yliopiston psykologian ja kasvatustieteiden osaston tutkijatohtori Silja Martikainen. Hän on tutkinut päiväkotien melutasojen vaikutuksia lasten ja henkilökunnan hyvinvointiin.
Martikaisen mukaan uusiin päiväkoteihin rakennetaan usein kevytrakenteisia liukuovia ja tilanjakajia, jotka eivät eristä ääntä. Melua syntyy yleisestä hälinästä ja naapuritiloista kantautuvista äänistä.
Minimoidakseen metelin henkilökunta joutuu minuuttiaikatauluttamaan yhteisissä tiloissa olemisen, kuten ruokailu- tai pukeutumishetket.
Meluhaitta lisää tyytymättömyyttä työympäristöön ja halua vaihtaa työpaikkaa. Tästä on tutkimusnäyttöä.
Erityisen huolissaan Martikainen on lapsista.
Jatkuva melu aiheuttaa ylivilkkautta ja keskittymisvaikeuksia. Koska päiväkoti-ikäinen vasta opettelee tunteiden hallintaa, stressin kielteiset vaikutukset voivat näkyä heillä voimakkaammin kuin aikuisilla.
– Melustressille altistunut lapsi joutuu herkemmin konflikteihin toisten lasten kanssa.
Päiväkoti-ikäisten lasten tavanomainen arki ja leikit ovat usein äänekkäitä. Mahdollisuus viettää aikaa äänimaailmaltaan rauhallisessa tilassa tukisi Martikaisen mukaan sekä lasten että henkilökunnan hyvinvointia.
Työpaikan vaihto pelasti uran
Joskus meteliin ei auta muu kuin työpaikan vaihto, toteaa varhaiskasvatuksen opettaja Jenni Heinonen.
Hän työskenteli aikaisemmin isossa päiväkodissa, jossa etenkin ruokala ja eteinen olivat meluisia tiloja. Meteliä riitti akustoivista eli ääntä vaimentavista katoista huolimatta.
– Ruokala tuntui pahimmalta, Heinonen muistelee.
Ääntä lähti lasten lisäksi lattiaa vasten raahautuvista tuoleista, lattialle putoilevista aterimista ja särkyvistä astioista.
Samassa tilassa saattoi ruokailla pahimmillaan yli 60 alle kolmevuotiasta. Heinonen yritti minimoida melun haitat valmistelemalla ryhmänsä lapsia ruokahetkeen, joka pidettiin mahdollisimman lyhyenä.
– Kerroin lapsille etukäteen tulevan tilanteen meluisuudesta heidän ikätasonsa mukaisesti.
Heinonen laittoi annokset valmiiksi ja työkaveri piti ennen ruokasaliin siirtymistä lapsille lauluhetken. Ruokalaan mentiin käsi kädessä laulaen Pienen pientä veturia.
Melu aiheutti Heinoselle terveyshaittoja. Työpäivän jälkeen hän ei palautunut, yöunet olivat katkonaisia ja aamuöiset heräilyt toistuvia.
– Työterveyshoitaja hoksasi, että väsymykseni on psyykkistä ja oireeni vaatisivat työohjauksellista menettelyä.
Työpaikan meluisia tiloja ei kuitenkaan voitu muuttaa. Siksi Heinonen vaihtoi päiväkotiin, jossa on tavallista pienemmät ryhmät.
Opettajat syövät yhdessä lasten kanssa päiväkodin omassa keittiössä valmistettua ruokaa ilman kiirettä.
– Ruokailutilanne on rauhallinen, kukaan ei itke pöydässä eikä ketään tarvitse kannatella ja rauhoitella. Ennen ruokailua lausutaan ruokaloru.
Heinosen mukaan on lähes absurdia, miten valtava ero on verrattuna aiempaan päiväkotiin.
– Työpäivän jälkeen on nykyisin energiaa ihan eri tavalla. Jos en olisi vaihtanut työpaikkaa, en varmasti olisi enää edes tällä alalla.
Keho, mieli ja sosiaaliset suhteet koetuksella
Työpäivän jälkeiseen palautumiseen vaikuttaa se, kuinka paljon melulle on altistunut päivän aikana, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelualuesuunnittelijana työskentelevä Suvi Kuusisto.
Kuusisto teki viime vuonna yhteisöpedagogin ja työyhteisökehittäjän opinnoissaan opinnäytetyön työmelun psykofyysisistä vaikutuksista.
Sitä varten hän haastatteli 14 melulle altistunutta opettajaa.
Kuusiston selvityksen mukaan hälyisyys kiristää hermoja ja tuntuu pahalta. Meteli vaikuttaa siis koko kehoon.
Melustressi saattaa johtaa jopa sosiaalisten suhteiden vähenemiseen, jos työntekijä tarvitsee hiljaisuutta palautuakseen.
– Sen lisäksi, että melu voi aiheuttaa psyykkisiä oireita, aiheuttaa se lopulta myös muita terveyshaittoja. Jos melu- altistuksen seurauksena on kuulon heikkeneminen, saattaa se olla vaikeaa myöhemmin todistaa työpaikan aiheuttamaksi.
Menetettyä kuuloa ei saa takaisin. Siksi Kuusisto penää ennaltaehkäisevästi koulujen ja päiväkotien tilojen ja rakenteiden muokkaamista siten, että melukuormitus vähenisi nykyisestä.
– Kyseessä on arvoasia. On ihmeellistä, että halutaan yhä vain isompia ryhmiä, vaikka lähes kaikki tutkimustulokset puhuvat sen puolesta, että niistä on vain haittaa.
“Meluhaittaa tulee vähentää kaikin keinoin”
Kuuloliiton asiantuntijan Esa Kalelan mukaan melu haastaa opettajan etenkin vuorovaikutustilanteessa. Muistaminen vaikeutuu ja väärinkäsitykset lisääntyvät.
Kuuloliitto keräsi viime vuoden Educa-messuilla opettajien kokemuksia tänä syksynä julkaistuun meluoppaaseensa.
Kyselyn mukaan yksi tehokkaimmista keinoista äänimaailman rauhoittamiseen on yksinkertaisesti lopettaa opettaminen.
– Jatketaan opettamista sitten, kun oppilaat ovat hiljentyneet. Päiväkodeissa ja kouluissa olisi hyvä olla yhteiset melupelisäännöt.
Jos suuria ryhmäkokoja ei voi pienentää, tulee keksiä muita ratkaisuja metelin vähentämiseksi.
Avonaisissa työtiloissa käytetään joskus peittoääniä, mutta Kalelan mukaan äänen peittäminen toisella ei ole kouluihin sopiva ratkaisu. Toiminnalliset ja akustiset keinot, kuten kankaat, seinäryijyt, viherkasvit, matot tai akustiikkalevyt sen sijaan ovat.
Myös kuulosuojaimet suojaavat melulta. Kalelan mukaan opettajien kokemukset niistä ovat hyviä.
– Meluhaittaa tulee vähentää kaikin keinoin.
Kalela muistuttaa, että esihenkilöillä on vastuu opettajan työturvallisuudesta. Siksi häiritsevästä melusta pitää ilmoittaa esihenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle. Samalla voi esittää mahdollisia ratkaisuehdotuksia.
Myös työterveyshuoltoa voi pyytää tekemään työpaikkaselvityksen tarvittavine melumittauksineen.
Jos työnantaja ei ryhdy selvittämään tilannetta, työntekijän kannattaa kertoa tilanteesta ensin työsuojeluvaltuutetulle. Jos tämäkään ei auta, voi olla yhteydessä aluehallintoviraston työsuojeluvalvontaan.
Mitättömän pienikin ääni voi häiritä
Tieteellistä näyttöä melun kuormittavuudesta on runsaasti. Näin kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erkko Airo.
– Melu stressaa, koska se aiheuttaa ja ylläpitää varuillaanoloa ja vaikeuttaa niiden asioiden kuulemista, jotka pitäisi kuulla tai vie huomioita siltä, mihin pitäisi keskittyä.
Melun kuormittavuusmittaria ei kuitenkaan vielä ole osattu rakentaa. Varsinkaan sellaista, jota voisi käyttää työympäristössä.
Airon mukaan matalillakin äänitasoilla melu aiheuttaa samoja fysiologisia vaikutuksia kuin stressi.
– Desibeleissä mitattuna mitättömän pieni ääni voi olla äärimmäisen häiritsevä ja psyykkisesti kuormittava.
Työterveyslaitoksessa on tehty 2000-luvulla meluun ja ääniympäristöön liittyvää tutkimusta, mutta edellinen kattava melualtistustutkimus päiväkodeissa on niinkin kaukaa kuin 1990-luvun lopulta.
Airon mukaan päiväkodin työntekijöiden yleisin kommentti tässä tutkimuksessa oli, että vaikka kuulon heikkenemisestä ei tarvitsisi huolehtia, ei työpäivän jälkeen haluttu kuunnella radiota tai edes puhua kenenkään kanssa.
Näin parannat opetustilan akustiikkaa
- Hyvä akustiikka voimistaa hyötyääniä, esimerkiksi puhetta tai musiikkia, mutta vaimentaa haittaääniä kuten melua. Opetustiloissa puhe haastaa akustiikkaa, koska se on sekä hyötyääni että tyypillisin melun lähde.
- Tehokkaimmin ääntä saadaan vaimennettua lisäämällä tilan suuriin pintoihin, kuten kattoon ja seiniin, akustiikkalevyä.
- Kokolattiamatto on tehokas äänenvaimentaja. Lisäksi pientä parannusta ääniympäristöön saa tuomalla tilaan muita pehmeitä materiaaleja: sohvia, tyynyjä ja verhoja.
- Isojen ja suorien pintojen rikkominen vinoilla pinnoilla ja hyllyillä parantaa akustiikkaa, koska ne muokkaavat äänen heijastelua tilassa. Myös väliseinäkkeet, joissa on sekä ääntä vaimentavaa että äänen etenemisen katkaisevaa materiaalia, ovat hyödyllisiä, varsinkin kun monta pienryhmää toimii samassa tilassa.
Lähde: Kuuloliitto
-
Tutustu Kuuloliiton oppaaseen: Monenlaista melua – opas koulujen melunhallintaan