Ei enää ikinä lomautuksia
Riitta Rautio, aineenopettaja, Oulainen
yleissivistävien opettajien valtuustoryhmä
Oulainen on tänä vuonna lomauttanut koko henkilöstönsä 14 vuorokaudeksi. Meillä on iso huoli siitä, miten kunta ohjaa rahaa tärkeimpään lakisääteiseen palveluun eli koulutukseen ja kasvatukseen.
Toivon, etten enää ikinä törmää lomautuksiin. Lomautus näyttää paperilla miltä tahansa päätökseltä, mutta meille se on tuonut valtavan kurimuksen.
Pakkoloma vaikuttaa työhyvinvointiin ja jaksamiseen monella tavalla. Alakoulussa opettajat uupuvat, yläkoulussa oppilaat lakkaavat opiskelemasta ja jatkuvat säästöt näivettävät pitkäjänteistä koulutyötä kaikkialla. Säästö on minimaalinen.
Olemme paikallisyhdistyksessä käyneet keväällä pitkän taistelun lomautuksia vastaan ja olemme väsyneitä, mutta toki haluamme vaikuttaa tuleviin päättäjiin.
Pienellä paikkakunnalla päättäjät voivat olla miltä tahansa alalta, mutta kaikkien pitäisi tietää, mistä he päättävät. Oppimisen tukeen on tulossa muutoksia, eikä päättäjillä ole niistä riittävästi tietoa. Epäilen, että moni kunta yrittää nyt säästää, ja sitten huomataankin, että rahaa olisi pitänyt laittaa enemmän.
Jos kunnalla ei ole varaa järjestää laadukasta perusopetusta, tarvitaanko sellaista kuntaa?
Kaikki kikat on keksitty, ja vielä pitäisi venyä
Jyrki Rantala, pääluottamusmies, lehtori, Tampere
ammatillisten opettajien valtuustoryhmä
Ammatillisessa koulutuksessa on hätä rahoitusleikkauksista, yt-aallosta ja niiden kerrannaisvaikutuksista. Entistä vähemmällä resurssimäärällä joudutaan tekemään tulosta.
Kaikki kikat ja kommervenkit on jo keksitty, ja vielä pitäisi venyä. Moni koulutuksen järjestäjä joutuu miettimään, mitä aloja jatketaan ja mitä ei.
Pyrimme vaikuttamaan paikallisesti ja valtakunnallisesti. Kuntavaaliehdokkaat eivät tunne ammatillisen kenttää kovin hyvin. Pyrimme lisäämään tietoisuutta koulutuksen työllistävästä vaikutuksesta ja osaavien tekijöiden merkityksestä työmarkkinoille.
Ammatillisessa koulutuksessa kasvatuksellinen haaste on todella iso, kun saattelemme peruskoulusta tulleita elämässä eteenpäin.
Olemme huolissamme aikuiskoulutuksen leikkauksista. Ihminen ei välttämättä nuorena tiedä, mitä tulee isona tekemään. Jäädään aika kevyen päälle, jos vaihtoehdot katkaistaan ja kuvitellaan, että yritykset kouluttavat ihmisiä uusiin ammatteihin.
Tuen saanti vaikeutuu, kun opettajia vähennetään
Anne Kauppinen, luokanopettaja ja pääluottamusmies, Kärkölä
yleissivistävien opettajien valtuustoryhmä
Meillä Kärkölässä on juuri ollut yt-neuvottelut. Opetuksesta vähenee 3,5 henkilötyövuotta: luokanopettaja, erityisopettaja, varhaiskasvatuksen opettaja ja puolikas varhaiskasvatuksen erityisopettajan työpanoksesta.
Uusi laki oppimisen tuesta ei meillä näytä tuovat lisää resursseja, vaan päin vastoin ne vähenevät.
Yt:t vaikuttavat opettajien työhyvinvointiin kovasti, ja tuen saaminen oppilaille vaikeutuu.
Olemme yrittäneet kertoa kuntapäättäjille koulutuksen tilanteesta. Sivistyksen päivänä 7. lokakuuta olimme kutsuneet tapaamiseen kaikki valtuutetut ja sivistyslautakunnan, mutta paikalle tuli vain kaksi valtuutettua.
Mietimme, miten saisimme valtuutetut tiedostamaan, miten paljon oppimisen tukea tarvittaisiin, jotta se riittäisi ja opettajat jaksaisivat työssä.
Meillä on paljon tukea tarvitsevia oppilaita. Joka luokassa on myös oppilaita, joiden ei kuuluisi olla yleisopetusryhmässä, vaan joiden pitäisi saada ihan muunlaista tukea kuin mitä opettajat pystyvät antamaan.
Houkuttelevat palvelut olennaisia yliopistolle
Mari Suonio, yliopisto-opettaja, Kuopio
Yliopistojen opetusalan liiton valtuustoryhmä
Yliopistotyön näkökulmasta on tärkeää, että kunnan palvelut ovat houkuttelevia ja toimivia. Hyvät palvelut ovat olennaisia siinä, että ihmisiä saadaan töihin maakuntayliopistoihin.
Yliopistoissa on paljon kansainvälisiä työntekijöitä. Kunta ja alue voivat vaikuttaa siihen, miten heidät otetaan mukaan ja miten he kiinnittyvät yhteisöön.
Myös kaavoitusasioillla on merkitystä yliopistotyölle. Opetustyöhön vaikuttaa se, mitä palveluita yliopiston lähellä on ja miten kampusaluetta kehitetään. Meillä Kuopiossa kampusalueelle on esimerkiksi tulossa uusia opiskelija-asuntoja.
Kaikki poliitikot eivät ymmärrä, mitä varhaiskasvatus on
Elina Wallin, päiväkodinjohtaja, Helsinki
Varhaiskasvatuksen opettajien liiton valtuustoryhmä
Toivomme, että kunnat palkkaavat kelpoisia opettajia ja pyrkivät veto- ja pitovoiman parantamiseen nostamalla palkkoja ja parantamalla työoloja. Turvalliset ja terveelliset työolosuhteet ovat tärkeät. Tilaa pitää olla tarpeeksi, sen pitää olla hyvässä kunnossa ja suunniteltu meidän tarpeisiimme.
Varhaiskasvatuksen laatu lähtee johtamisesta, ja tavoitteenamme on se, että päiväkodilla pitää olla kasvatustieteellisen koulutuksen käynyt johtaja.
Helsingin varhaiskasvatuksen opettajien yhdistyksestä olemme säännöllisesti yhteydessä poliitikkoihin. Suunnittelemme keväälle myös vaali- tai vaikuttamistapahtumaa.
Kunnissa kaikilla poliitikoilla ei ole käsitystä, mitä varhaiskasvatus on. Toivoisin, että me kaikki aktiiveina muistaisimme pitää yllä tietoisuutta varhaiskasvatuksen ja kelpoisen henkilöstön merkityksestä.
Pyrimme vaikuttamaan äänestysaktiivisuuteen
Julia Lautala, erityisluokanopettajaopiskelija, Joensuu
Suomen opettajaksi opiskelevien liiton valtuustoryhmä
Pyrimme Soolissa vaikuttamaan äänestysaktiivisuuteen ja siihen, että opiskelijat näkisivät vaalien merkityksen. Se, mitä kunnissa päätetään, liittyy tulevaisuuden ammattiimme.
Meille tärkeitä ovat tietenkin riittävät resurssit mutta myös uuden opettajan asiat: kattava ja riittävä perehdytys, yhtenäiset perehdytysohjelmat ja mentorointi.
Meitä kiinnostaa myös, miten oppimisen tuen uudistus näkyy, kun se astuu voimaan. Olemme puhuneet paljon siitä, miten määräaikaisuudet vaikuttavat vastavalmistuneisiin opettajiin.
Soolin hallituksen kanssa kokoustamme kerran kuussa opettajankoulutuspaikkakunnilla. Pyrimme tapaamaan kaupungin johtoa ja keskustelemaan koulutusasioista.
Mahdollisimman paljon rahaa opetukseen
Anssi Reini, luokanopettaja, Turku
yleissivistävien opettajien valtuustoryhmä
Turku profiloituu kasvatus- ja koulutuskaupunkina mutta käyttää Suomen kuudesta isoimmasta kaupungista vähiten rahaa kasvatukseen ja opetukseen. Teot eivät siis vastaa korulauseita.
Ryhmäkoot ovat suurentuneet koko ajan ja jakotunnit käytännössä hävinneet. Tämä näkyy opettajien jaksamisessa.
Palkka ei ole noussut vaikka työt ovat lisääntyneet. Alueiden segregaatio näkyy Turussa kuten muuallakin ja vaikuttaa moneen asiaan.
Tapaamme päättäjiä ja pyrimme vaikuttamaan ennen ja jälkeen vaalien. Pyrimme saamaan opetukselle ja kasvatukselle mahdollisimman paljon rahaa ja vaikuttamaan siihen, että rahat menisivät meidän kannaltamme oikeaan paikkaan.
Toivomme, että valtuustoon saataisiin mahdollisimman paljon opettajataustaisia.
Taloustilanne puhutti valtuustoa
OAJ:n valtuusto pohti syyskokouksessaan muun muassa rahoitusleikkausten ja väestönkehityksen vaikutuksia opetusalaan.
Puheenaiheina olivat myös jäsenhankinta ja järjestötoiminnan linjaukset sekä edunvalvonnan ja vaikuttamisen eri mahdollisuudet.
Valtuusto hyväksyi talousarvion ensi vuodelle ja toimintasuunnitelman vuosille 2025–2026 sekä antoi OAJ:n hallitukselle valtuudet päättää mahdollisista järjestövalmiustoimista ensi keväänä.
OAJ:n hallitukseen valittiin kaksi uutta varajäsentä. Valituiksi tulivat Annika Norrgård ja Heidi Pakarinen.
Lue lisää valtuuston kokouksesta: