Amiksissa työpäiviä ei tullut lisää, vaikka siirryttiin vuosityöaikaaan

Ammatillisten opettajien työaikamallia täytyi muuttaa ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä, sillä uusi lainsäädäntö ei tunne oppitunnin käsitettä. Oppitunti ei siis voi olla myöskään opettajan palkanmaksun perusteena.

Reformi muutti opettajan työnkuvaa selvästi aiemmasta. Ammatillinen opetus on monimuotoistunut ja siirtynyt yhä enemmän oppilaitoksen ulkopuolelle. Työaikajärjestelmän pitää vastata työn tekemisen tapaa sekä reformin vaatimuksia.

Valtaosa ammatillisista oppilaitoksista on jo siirtynyt vuosityöaikaan, ja loputkin siirtyvät siihen tämän ja ensi vuoden aikana.

Ammatillisten opettajien vuosityöaika perustuu opettajan tekemiin työtunteihin. Kaikki työtehtävät tehdään työajalla.

Vuosityöaikaa on 1 500 tuntia vuodessa. Siihen lasketaan oppitunnit, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki opettajalle määrättävät työtehtävät, OAJ:n johtava työmarkkina-asiantuntija Markku Perttunen avaa OAJ:n ja KT Kuntatyönantajien tekemää sopimusta.

Kaikki opettajan työtehtävät ja niihin varattu työaika kirjataan työaikasuunnitelmaan. Työnantaja vahvistaa suunnitelman ennen luku- tai työvuoden alkua.

Opettajalla ei ole sellaista työtehtävää, johon työaikasuunnitelmassa ei ole varattu aikaa.

− Mikä tahansa työtehtävä opettajalla on, siihen resursoidaan koko tehtävän vaatima työaika. Opettajan työaika on eri asia kuin opiskelijan työaika, Perttunen muistuttaa.

Arkipyhät on vähennetty työajasta jo sopimuksessa.

Työpäivien määrä ei Perttusen mukaan vuosityöajassa lisääntynyt, vaikka sellaisiakin huhuja on liikkunut.

− Sopimuksessa työpäiviä on 195. Kun vapaajaksoviikkoja eli lomaviikkoja on 12, jää jäljelle noin 40 työviikkoa.

Arkipyhät on vähennetty työajasta jo sopimuksessa, joten niitä ei voi enää toista kertaa vähentää.

Kun OAJ ja KT aloittivat neuvottelut vuosityöajasta, pöydällä oli malli, jossa vuosityöaika oli 1 520 tuntia miinus arkipyhien vaikutus. Lopulta sovittiin, että vuosityöaika on 1 500 tuntia ja ettei arkipyhillä ole tähän enää vaikutusta.

Opetusvelvollisuuteen perustuvissa sopimuksissa työaikaan vaikuttavia arkipyhiä on kolme. Ne vähentävät työaikaa 16–17 tuntia vuodessa, kun taas vuosityöajassa tehtiin 20 tunnin vähennys.

Vuosityöaika jaetaan sidottuun, sitomattomaan ja sääntelemättömään työaikaan.

Sidottua työaikaa on kaikki se, jossa työ täytyy tehdä tiettyyn aikaan tai tietyssä paikassa. Tämä voi perustua työnantajan määräykseen tai muuhun syyhyn.

Opetus, ohjaus, palaverit, yhteissuunnittelu ja muut vastaavat työtehtävät ovat sidottua työaikaa. Sidottuun työaikaan voi sisältyä myös esimerkiksi jonkin oppilaitoksessa olevan laitteen tai tilan ylläpito- tai huoltotehtävät.

Sitomatonta työaikaa eli sellaista, jossa opettaja itse päättää ajan ja paikan, pitää olla todellisen tarpeen mukaan mutta pääsääntöisesti vähintään 25 prosenttia koko työajasta. Sitomaton aika on tarkoitettu lähinnä opetuksen ja ohjauksen suunnitteluun sekä jälkitöihin.

Esimerkiksi verkko-opetuksessa sitomatonta työaikaa on se, kun opettaja kommentoi opiskelijoiden vastauksia tiettyyn ajankohtaan mennessä haluamassaan paikassa haluamanaan aikana.

Nollapäivinä ei tarvitse päivystää. Nollapäivät ovat sellaisia työpäiviä, joille ei ole merkitty sidottua työaikaa. Jos työmääräyksiä ei ole annettu etukäteen, opettajan ei tarvitse olla valmiudessa niitä varten.

– Työnantajalla on oikeus sijoittaa työaikaa kaikille työpäiville. Jos päivälle ei ole merkitty sidottua työaikaa, opettaja voi itse päättää, haluaako hän tuolloin tehdä sitomattomia töitä vai olla vapaalla, Perttunen sanoo.

Sääntelemätöntä työaikaa käytetään työtehtäviin, joita ei ole järkevää etukäteen jakaa sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Niitä ovat erillistehtävät, esimiestyö, koulutukset, vastuutehtävät, työelämäyhteistyö ja oman osaamisen kehittäminen.

Työtehtävä ratkaisee, onko kyseessä sidottu vai sitomaton työaika. Esimerkiksi jos opettaja on mukana hankkeessa, johon hänelle on vahvistettu työaikaa, hankkeen luonteesta riippuen osa tästä työajasta voi olla sidottua ja osa sitomatonta.

Taukoja pitää Perttusen mukaan olla työpäivän aikana riittävästi. Vuosityöaikajärjestelmässä lyhyet, esimerkiksi 15 minuutin tauot sidottujen työtehtävien välissä ovat automaattisesti sidottua työaikaa.

Sellainen tauko, jolla opettaja voi poistua työpaikalta, kuten puolen tunnin ruokatauko, on opettajan omaa aikaa. Silloin hänellä ei voi olla minkäänlaisia työtehtäviä eikä vastuuta opiskelijoista ja hänellä on oikeus olla vapaalla koko tauon ajan.

Sidottua työaikaa ruokatauko on, jos sen yhteydessä on työtehtäviä. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun opettajalla on lounaspalaveri tai hän ei voi jättää opiskelijoita keskenään. Tällöin opettaja ei ole vapaalla vaan töissä.

Vuosityöaikaan siirtyville aikuisopettajille on vuosityöajassa erityismääräykset. Niistä sovittiin, koska Aikuisopettajien liitto Akol vaati neuvotteluissa, että sen jäsenillä pitää olla oikeus säilyttää entinen palkkatasonsa.

Aikuisopettajilla vanhan sopimuksen kuukausipalkat voivat olla jopa satoja euroja korkeammat kuin vuosityöaikasopimuksen palkat, mutta työaikakin on pidempi.

Vanhan sopimuksen mukainen yleistyöaika on 38 tuntia 45 minuuttia viikossa. Vuosilomaoikeuden pituudesta riippuen heillä on työaikaa vähintään 1 650 tuntia vuodessa.

Uuteen työaikamalliin siirtyville aikuisopettajille lasketaan entistä palkkaa vastaava henkilökohtainen vuosityöaika. Heillä vapaajaksoviikkoja on 10 eikä 12, kuten muilla ammatillisilla opettajilla. Vanhassa sopimuksessa aikuiskoulutuksessa työskentelevien opettajien täysi lomaoikeus on 38 päivää eli vuosityöajassa heillä on lomaa vähintään kaksi viikkoa aiempaa enemmän.

Vuosityöaikaan siirtyvien aikuisopettajien sitomattoman työajan alaraja on 17 prosenttia mutta mikään ei estä työnantajaa antamasta aikaa myös enemmän.