Miksi vientimalli ei OAJ:lle käy?
Maan hallitus ajaa työelämään useita lakimuutoksia, jotka vaikuttaisivat OAJ:n jäseniin kielteisesti. Aikuiskoulutustuki lakkautettaisiin, määräaikaisten oikeudet heikentyisivät ja ensimmäisestä sairauslomapäivästä tulisi palkaton.
Ensimmäinen sairauslomapäivä olisi jatkossa palkallinen niillä, joiden työehtosopimuksissa on asiasta erikseen sovittu. Näin on OAJ:n sopimusaloilla tällä hetkellä.
Pahinta myrkkyä OAJ:lle on vientivetoinen työmarkkinamalli, jossa keskeiset vientialat määrittäisivät palkankorotusten tason.
Jos vientimalli kirjattaisiin lakiin, se vaikeuttaisi erityisesti julkisrahoitteisten ja naisvaltaisten alojen palkkakehitystä. Samalla valtakunnansovittelijan kädet sidottaisiin vientialojen palkankorotustasoon ja sovittelijan tehtävästä tulisi käytännössä tarpeeton.
OAJ haluaisi pikemminkin kehittää sovittelijan roolia muun muassa siten, että tällä olisi käytössään riippumaton talousyksikkö kustannusten laskentaan.
Tutustu OAJ:n ratkaisuehdotuksiin: oaj.fi » Ajankohtaista 8.1.
Missä mennään nyt?
Vientivetoinen työmarkkinamalli eteni työ- ja elinkeinoministeriön lakivalmisteluun tammikuussa, kun keskusjärjestö SAK kieltäytyi neuvottelemasta siitä.
Ministeriöstä lakiesityksen on määrä valmistua toukokuussa. Työministeri Arto Satonen (kok.) on toivonut työmarkkinaosapuolilta neuvotteluja. Ellei liitoilta tule yhteistä ratkaisua, lakiesitys jatkaa matkaansa eduskuntaan.
Miksi OAJ haluaa edetä neuvotellen?
OAJ on ollut ja on edelleen valmis neuvottelemaan työmarkkinamallista keskeisten liittojen kanssa. Järjestö haluaa löytää jäsentensä edun huomioivan ja kaikille sopivan mallin.
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto huomauttaa, että myös maan hallitus on julkisuudessa toivonut, että työmarkkinamallista löydettäisiin ratkaisu neuvotellen.
– Jotta tämä toteutuisi, hallituksen pitäisi kutsua liitot koolle neuvottelujen aloittamiseksi.
Neuvottelut pitää Murron mielestä aloittaa niiden keskeisten liittojen kesken, jotka pöytään ovat valmiita ja halukkaita tulemaan.
– Lakitie vientimallista ei ole järkiratkaisu kenellekään, eikä sitä pidä väkisin viedä eteenpäin.
Miksi lakkokeinoakin käytettiin?
Koska neuvottelupöytään ei ole päästy ja hallitus on jatkanut työelämäheikennysten valmistelua, OAJ järjesti 31. tammikuuta poliittisen lakon. Lakossa olivat pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen työsuhteiset järjestön jäsenet.
Lain mukaan virassa olevat eivät saa osallistua poliittiseen lakkoon. Siksi lakko rajattiin varhaiskasvatuksen opettajiin. Yleissivistävistä opettajista valtaosa on virkasuhteissa.
Poliittisella lakolla ei vastustettu hallitusta, vaan niitä hallituksen ajamia työelämäheikennyksiä, jotka osuvat kipeimmin OAJ:n jäseniin.
– Tärkeintä on nyt viipymättä palata neuvottelupöytään. Arvioimme tilannetta jatkuvasti ja olemme valmiita uusiin järjestöllisiin toimiin, mikäli tilanne niin vaatii, Murto sanoo.
Lakosta netissä: oaj.fi » Ajankohtaista 31.1.
Mitä järjestö suunnittelee seuraavaksi?
OAJ on pitänyt aktiivisesti yhteyttä hallitukseen hallitusohjelman valmistelusta saakka. Järjestö on tarjonnut vaihtoehtoisia malleja, osoittanut neuvotteluhalukkuutta sekä toteuttanut viestintäkampanjoita ja mielenilmauksia.
Eikä työ lopu tähän.
– Jatkamme vaikuttamista ja keskusteluja maan hallituksen kanssa. Voitte olla varmoja, että käännämme jokaisen kiven, jotta jäsentemme kannalta tasapainoiset ratkaisut löytyvät, puheenjohtaja Murto sanoo.
Lue lisää: oaj.fi » Ajankohtaista 8.2.
Seuraa tilanteen etenemistä OAJ:n nettisivuilla ja somessa.
Käytämme Joku roti -logoa jutuissa, jotka käsittelevät OAJ:n Joku roti -kampanjan sisältöjä. Tutustu kampanjaan: oaj.fi/jokuroti