Kansallinen lapsistrategia nostaa lapsen edun ykköseksi

Suomi on lapsille hyvä maa. Näin me olemme tottuneet ajattelemaan. Mutta toteutuvatko lapsen oikeudet oikeasti käytännön elämässä?

Eivät aina. YK on antanut Suomelle huomautuksen siitä, ettei lapsen edun ensisijaisuutta ole tarpeeksi hyvin otettu huomioon päätöksenteossa. Myöskään kielivähemmistöjen, vammaisten ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten oikeudet eivät aina toteudu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti.

Nyt Suomi on vihdoin saamassa kansallisen lapsistrategian, joka pohjautuu lain tavoin velvoittavaan lapsen oikeuksien sopimukseen. Strategian parlamentaarisessa valmistelussa ovat olleet mukana kaikki eduskuntaryhmät.

– Strategialla pyritään kaikkien lasten oikeuksien toteutumiseen. Jokainen hallitus tekee oman toimeenpanosuunnitelmansa, jossa valitaan painopisteet, toimet ja resurssit asioiden edistämiselle, lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari kertoo.

Kunnilta lapsistrategia edellyttää lasten osallisuuden lisäämistä sekä talousarvion ja päätösvaihtoehtojen tarkastelua lapsen oikeuksien näkökulmasta.

Esimerkiksi koulun lakkauttamista harkitessaan kunnan pitää kunnolla selvittää, miten päätös vaikuttaisi lasten hyvinvointiin. Lisääntyisikö kielivalikoima? Venyisivätkö koulumatkat kohtuuttoman pitkiksi?

Erityisen oleellista on, että oppilaat pääsevät kertomaan oman näkemyksensä. Johanna Laisaari muistuttaa, että lasten mielipidettä on kysyttävä myös varhaiskasvatukseen liittyvässä päätöksenteossa.

– Minulla on käsitys, että meillä on ihan hyviä malleja pienten lasten mielipiteiden selvittämiseen. Pieniäkin lapsia voidaan kuulla ikätasoisesti esimerkiksi piirtämällä.

Laisaari korostaa, ettei opetus- ja kasvatusalan ammattilaisia saa jättää tulevaisuudessa yksin lapsistrategian soveltamisessa.

– Kohdistamme koulutusta myös lasten kanssa työskenteleville.

Vaikka lapsistrategian jalkautus on vasta alkamassa, osa kunnista on jo herännyt vahtimaan lapsen oikeuksien toteutumista.

Oulun kaupunki on mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallissa. Varhaiskasvatuksen suunnittelija Sari Nyberg kertoo, että lapsivaikutusten arvio, tuttavallisemmin lava, on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi työvälineeksi.

Lavan perusteella oululaisvaltuutetut päättivät lopettaa kotihoidontuen kuntalisän, jotta haavoittuvassa asemassa olevat lapset saataisiin varhaiskasvatuksen piiriin. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhot pidettiin maksuttomina, jotta yksikään lapsi ei jäisi toiminnan ulkopuolelle kustannussyistä.

– Avoimen varhaiskasvatuksen opettajilta on tullut viestiä, että kerhot ovat hyvin tärkeä palvelu perheille.

Seuraavaksi Oulun päättäjät saavat pohdittavakseen vaihtoehdot esiopetuksen järjestämisestä. Niistä esi- ja alkuopettajat sekä lapset saavat ensin kertoa mielipiteensä.

Nyberg toivoo, että kaikki kunnat ottaisivat lapsivaikutusten arvioinnit pikimmiten osaksi päätöksentekoaan.

– Loppujen lopuksi lasten hyvinvointi tuottaa kunnalle tulevia veronmaksajia – ja ennen kaikkea hyvinvoivia kuntalaisia.

Unicefin mallia noudattaa myös Kirkkonummen kunta.

Strategiassaan Kirkkonummi listaa lukuisia lapsen oikeuksia tukevia tavoitteita, joista yksi on lapsen oikeus vähintään yhteen harrastukseen. Tämä näkyy myös kouluissa, joissa nuorisotoimi käy kerran vuodessa esittelemässä edullisia tai maksuttomia harrastusmahdollisuuksia.

Kirkkonummen käytäntöihin lukeutuu myös vuosittainen kunnan luottamushenkilöiden ja oppilaskuntien edustajien välinen kyselytunti, joka toteutuu korona-aikana videoneuvotteluna.

Lisäksi kunta on ottanut tosissaan lapsen oikeuden terveelliseen oppimisympäristöön.

– Meillä on kymmenen viime vuoden aikana tehty useita isoja koulunrakennushankkeita ja remontteja, Vuorenmäen koulun rehtori Esa Kukkasniemi kertoo.

Kuntastrategia näyttää suuntaa myös koulujen lukuvuosisuunnitelmille. Jokainen koulu tarjoaa oppilailleen monipuolisia osallistumismahdollisuuksia, kuten välkkäri-, ympäristöagentti- ja vertaissovittelutoimintaa.

Lasten ja opettajien pitää antaa unelmoida ja visioida.

Vuorenmäen koulussa lapsimyönteisyys on erityisen pitkällä, sillä koulu on Unicefin tuella kehittänyt lapsenoikeusperustaista koulumallia brittiläisen esikuvan pohjalta.

Alakoulu painottaa opetuksessaan lapsen oikeuksia muun muassa teemaviikkojen avulla, ja oppilaat ovat laatineet luokkien säännöt lapsen oikeuksien näkökulmasta. Tarkoitus on saada oppilaat tietoisiksi omista oikeuksistaan ja levittää malli muihinkin kunnan kouluihin.

Kukkasniemen mielestä kaikkien opettajien on syytä miettiä, uskaltavatko he antaa oppilaille riittävästi tilaa omien näkemystensä ja ideoidensa esille tuomiseen.

– Oppilaat voisivat itse valmistella oppilaskunnan kokouksen esityslistan tai vertaissovittelijat suunnitella keskenään omat vuoronsa. Kyllä lapset siihen pystyvät, kun ovat muutaman kerran tehneet sen ohjatusti.

Rehtori toivoo, että tulevaisuuden Suomessa lasten ja nuorten ääni kuuluisi nykyistä painokkaammin.

Opettajilta kehityksen tukeminen vaatii rohkeutta luottaa lapsiin ja välillä löysätä ohjaksia. Erityisesti Kukkasniemi toivoo kollegoiltaan uskallusta unelmoida ja visioida – ja suoda sama myös lapsille.

– Vain sillä tavalla voimme kehittää valoisaa tulevaisuutta.