Kyllä me joskus kavereiden kanssa siitä puhutaan. Ahdistaakin ainakin vähän. Eniten mietityttää se, että meille lapsilleko asioiden korjaaminen jää, kuudesluokkalainen Aada Antila Lapuan Poutun koulusta sanoo.
Ilmastonmuutos ei ehkä ole alakoululaisten päivittäinen huolenaihe, mutta se puhututtaa ja koskettaa väkisin lapsiakin.
Aada Antila haluaa kanavoida ahdistuksen toiminnaksi. Hän on mukana koulun jälkeen kokoontuvassa energiatiimissä, joka ideoi koululle erilaisia energiaa ja materiaaleja säästäviä käytäntöjä ja kokoaa tietoiskuja ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.
Energiatiimit ovat yksi osa neljässä lapualaisessa alakoulussa toteutettavaa Future energy skills and gamification eli FEG-hanketta.
Hankkeessa etsitään tapoja ottaa kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen torjunta osaksi opetusta kaikissa ikäluokissa.
Asioihin voi vaikuttaa, se on tärkeä viesti.
Ilmastonmuutokseen perehtyminen koulussa on tärkeää. Lapset altistuvat ilmastopuheelle median myötä joka tapauksessa.
– Jo alakouluikäiset pohtivat, mitä minä voin tehdä, jotta uutisissa kerrotut uhat eivät toteudu. Koulun pitää olla antamassa heille vastauksia, kutosia opettava luokanopettaja Kari Västinsalo sanoo.
Hän uskoo myös, että tieto luo lapsille uskoa tulevaan.
– Asioihin voi vaikuttaa, se on tärkeä viesti.
Aada Antila on Poutun koulun energiatiimiläinen. Luokkatoveri Taru Puska auttaa lämpölaatikko-kokeen tekemisessä. Luokanopettaja Kari Västinsalo näyttää, miten laatikon sisälämpötila mitataan.
Poutun koulussa ei ole mitään erillisiä ilmastonmuutosoppitunteja, vaan aihe tulee luonnollisesti käsiteltäväksi FEG-teemojen yhteydessä.
– Ilmasto- ja energia-asiat huomioidaan kaikissa oppiaineissa. Nyt on menossa ympäristöopin tunti. Tutkimme talojen eristystä energiansäästön näkökulmasta, Västinsalo sanoo.
Energiatehokasta rakentamista opiskellaan käytännön esimerkein. Pahvilaatikko on kuin pieni talo.
Kutosluokkalaiset on jaettu ryhmiin ja kullakin ryhmällä on taloa imitoiva laatikko, joka on eristetty puulla.
– Me laitetaan rakoihin teippiä ja kuumaliimaa, niin tupaan ei pääse tuuli, Hermanni Suvanto kertoo. Hän epäilee, että puu ei ehkä ole kovinkaan hyvä eriste.
Ville Haapamäki puolestaan pursottaa kuumaliimaa ilman eristettä jätettyyn mökkiin.
– Huomenna mökit laitetaan pakastimeen ja testataan, mikä eristää parhaiten. Varmaan se on tuo eristevilla, jota yksi ryhmä käyttää, Haapamäki miettii.
FEG-hankekoulut ovat tehneet tiivistä yhteistyötä. Kaikkien neljän koulun opettajat ovat kokoontuneet säännöllisesti pohtimaan hankkeen pedagogista sisältöä.
– Jaettu asiantuntijuus on tämän hankkeen kantava voima. Tukea on tullut kaupungin ylintä johtoa myöten, Västinsalo kertoo.
Lisäksi koulut ovat päässeet rakentamaan yritysyhteistyöverkostoa. Jokainen luokka-aste käy vierailulla yrityksissä, joiden toimialoja ovat kierrätys, energia ja robotiikka.
FEG on lisännyt yhteisöllisyyttä sekä hankekoulujen välillä että oman koulun sisällä.
Västinsalon mukaan FEG on lisännyt yhteisöllisyyttä paitsi hankekoulujen välillä myös oman koulun sisällä.
– Meillä on samanlaiset FEG- tuubihuivit ja FEG-karkkeja. Niitä ei ole kenelläkään muulla. Tällainen hitsaa meitä yhteen, vaikka eihän karkit ja huivit tässä pääasia olekaan.
Yhdessä tekeminen luo myös tietynlaista ryhmäpainetta. Kerran FEG-karkkipaperi löytyi ojasta koulun läheltä. Roskan hoksaaminen aiheutti pienimuotoisen kohun: joku meistä on syyllinen. Haudanvakavasti roska-asiaan ei toki suhtauduttu – vahinkoja tapahtuu.
– Oli kuitenkin ilahduttavaa nähdä, että koululaiset olivat yhtä mieltä siitä, että tätä ei saa tapahtua toista kertaa.
(vas.) Ruokalan rasva-annostelijan avulla voidaan vähentää hävikkiä ja roskaa. (oik.) Lipunryöstöpelin mukaelmassa opitaan, että öljy on ilmastopahis ja tuulivoima hyvis.
Alanurmon koulussa, viiden kilometrin päässä Poutusta, kolmasluokkalaiset Olivia Luomala ja Oona Tynjälä ovat käsienpesulla luokan pesualtaan ääressä. Saippuoinnin ajaksi he sulkevat hanan. Lavuaarissa on astia, joka nappaa kaiken pesussa kuluneen veden, jonka tytöt sitten mittaavat.
– Me testataan, miten paljon vettä kuluu. Jos pitää koko ajan hanaa auki, vettä kuluu turhaan, Tynjälä tietää.
Alanurmon koulun kolmasluokkalaiset Kaapo Ojanen, Aatu Ulvila, Aatu Näykki ja Akseli Peltola arjen vedenkulutus -tehtävää tekemässä matematiikantunnilla. Edessä luokanopettaja Ritva Turja.
Käsienpesutesti tehdään luokanopettaja Ritva Turjan matematiikantunnilla. Oppilaat tietävät, ettei vettä saa tuhlata. Koulun kaikkien pesualtaiden yläpuolella on lappu, jossa muistutetaan tästä. Lavuaarin viereen pinotut käsipyyhkeet on puolitettu.
– FEG-hankkeeseen liittyviä tehtäviä tehdään tosi paljon. Joskus kerran viikossa yksi tunti, mutta joskus paneudutaan johonkin tehtävään moneksi päiväksi, Turja kertoo Alanurmon koulun käytännöstä.
Rehtori Marko Kivimäki sanoo FEG-hankkeen tuoneen Alanurmon kouluun pelkkää hyvää. Oppilaat ovat esimerkiksi vierailleet Olkiluodon ydinvoimalassa, tiedekeskus Heurekassa, Vaasan Luma-keskuksessa ja modernia robotiikkateknologiaa hyödyntävissä yrityksissä.
– Ilman hanketta tällaiseen olisi tuskin ollut yhtä hyviä mahdollisuuksia. On ollut hienoa nähdä, miten asiat avautuvat oppilaille ihan eri tavalla, kun niitä pääsee näkemään läheltä.
FEG-hankkeen myötä keskustelut koulussa ovat lisääntyneet. Millainen on hyvä elämä ja millaisia ekologiset kulutusvalinnat? Poutun koululaisten tuulivoimatöitä.
Koulun seinät ja luokat ovat täynnä merkkejä siitä, että energiansäästö ja vihreä teknologia ovat framilla. Aulan vitriinissä on futuristisen näköisiä askarteluita, joita tekijät esittelevät. Peppi Lakson kierrätysrobotti kerää roskia sisuksiinsa yötä päivää.
Wenja Paavolan keksintö letittää tukan automaattisesti. Enni Kuusisaari ja Senni Järvinen ovat vesilaitosten arkkitehteja.
– Ilmastonmuutoksesta pitää puhua eri-ikäisille eri tavoin. FEG-hankkeessa ollaankin kehitetty erilaisia tapoja ja käytäntöjä, joita toivottavasti saadaan pian käyttöön muissakin Suomen kouluissa. Educa-messut ovat tässä päänavaus, Kivimäki sanoo.
Alanurmon kakkosluokkalaiset ovat valmistaneet ehdotuksiaan ilmastonmuutosta hillitsevistä koneista. Peppi Lakson keksintö kerää roskia öin ja päivin, Enni Kuusisaari suunnitteli vesilaitoksen, Wenja Paavola ekotehokkaan letityskoneen ja Senni Järvinen niin ikään vesilaitoksen. Taustalla rehtori Marko Kivimäki.
FEG laajenee muihin Lapuan kouluihin jo ensi lukuvuoden alussa.
– Tässä auttaa hankkeessa tuotettu opetusmateriaali, sisältöjä valaiseva kotisivu ja selkeä paketointi. Konkreettisin apuväline on luokkajuliste. Sen kautta sisällöt pyörähtävät opettajien ja oppilaiden arkeen, Kivimäki uskoo.
Elektroniikkatyössä hyödynnetään tuuli- ja vesivoimaa. Alanurmon koulun kuudesluokkalaiset Miia Kulju, Neea Viljanen ja Emma Kero ovat aloittelemassa tehtävää.
Luokanopettaja Ville-Juhani Nivasalo opastaa kuudesluokkalaisia teknisen työn luokassa. Osa on tekemässä pientä sähkötyötä, osa kokeilee laserleikkuria.
– Moni opeteltava asia on aika perinteinen, kuten täällä käsitöissä, mutta kaikkea katsotaan nyt uudenlaisessa kontekstissa, energiateknologian ja energiatehokkuuden kautta.
Marko Kivimäki muistuttaa, että FEG-hanke ei tarkoita lisätyötä opettajille.
– Aiheet ja käytännöt ovat sellaisia, jotka muutenkin tulevat opetussuunnitelman vaatimuksissa vastaan. Käytännössä koeponnistettujen tehtävien ja laadittujen materiaalien myötä monialainen oppimiskokonaisuus on toteutusta vaille valmis.
Myös Kivimäki kehuu koulujen välistä yhteydenpitoa.
– Hanke on lisännyt opettajien yhteisöllisyyttä. Tätä voi hyvällä syyllä kutsua oppivaksi yhteisöksi.
Käy tutustumassa FEG-hankkeeseen Educassa pe 24.1.2020 klo 13.
Mikä FEG?
Future energy skills and gamification eli FEG-hanke rakentaa uusia tapoja energiatietoisuuden ja kestävän kehityksen ideologian opettamiseen.
Hanketta on toteutettu lukuvuosina 2018–2019 Lapualla Poutun, Alanurmon, Kauhajärven ja Männikön kouluissa.
Hankkeen rahoittaa Opetushallitus. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Lapuan kaupunki ja Vaasan yliopisto.
Hanke on saanut työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Motivan myöntämän Vuoden 2019 energianerokkaat teot -tunnustuksen yhdessä neljän muun teon kanssa.