Luokanopettaja Petra Siltainsuun mukaan kenenkään ei pitäisi joutua miettimään päivittäin keille tarjoaa opetusta ja ketkä jäävät vähemmälle.
– Pahinta on tunne, ettei riitä, hän sanoo.
Espoossa Rastaalan koulussa opettava Siltainsuu oli yksi osallistujista OAJ:n järjestämässä työmarkkinapaneelissa Educassa viime viikonloppuna.
Työhyvinvointi ja sen parantaminen on yksi OAJ:n neljästä päätavoitteesta kevään työehtosopimusneuvotteluissa. Järjestö hakee työmarkkinapöydästä yhteistä näkemystä työhyvinvoinnin parantamiseksi ja muun muassa mentoroinnin aloittamista kaikissa oppilaitoksissa.
– Uudet opettajat tarvitsevat mentorointia, mutta niin tarvitsevat myös vanhemmat opettajat ja esimiehet, puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoi paneelissa.
KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ja Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen puhuivat työhyvinvoinnista työnantajan ja työntekijän yhteisenä asiana. Konkreettisena toimena mainittiin muun muassa esimieskoulutus, jossa kiinnitetään huomiota työhyvinvoinnin johtamistaitoon.
Petra Siltainsuun mukaan koulujen pienet resurssit tulevat uudelle opettajalle yllätyksenä. Jaksaminen on opettajanhuoneen selvä ykköspuheenaihe.
Koulutuksen tutkimuslaitoksen mukaan 12–14 prosenttia nuorista opettajista miettii ammatinvaihtoa.
– On ikävä katsoa, miten opettajat väsähtävät kutsumusammattiinsa ja miettivät vaihtoehtoa, kun eivät enää jaksa. Työn kuormittavuuden pitää näkyä palkassa, Siltainsuu sanoi.
Luokanopettajan ja varhaiskasvatuksen opettajien nykyiset alkupalkat eivät vastaa ammateissa vaadittua koulutustasoa.
Luokanopettaja Petra Siltainsuu nosti keskustelussa esiin, että esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja luokanopettajan alkupalkoilla on pääkaupunkiseudulla vaikea tulla toimeen. Luokanopettajan alkupalkka on noin 2 700 euroa.
Työmarkkinapaneelissa puhuttiin myös tuoreesta Taloustutkimuksen selvityksestä, jonka mukaan OAJ:n ajamat opettajien alkupalkkasummat ovat suomalaisten mielestä sopivan suuruisia. Tavoitteena on saada maisterikoulutetun luokanopettajan ja varhaiskasvatuksen opettajan alkupalkka 3 000 euroon palkkaohjelman avulla.
Kun työmarkkinapaneelista oli kyse, puhetta oli tietysti myös kilpailukykysopimuksesta kikystä. Siinä panelistit eivät yllättäneet.
Sekä Jalonen että Hassinen pitävät tiukasti kiinni siitä, ettei kikyn poistoa teknologiatollisuuden liitepöytäkirjasta voi mitenkään verrata työehtosopimuksiin tehtyihin kirjauksiin.
Hassinen mielestä opettajien kikyllä on vaikutusta, koska Suomen kilpailukyky riippuu osaajista ja osaamisesta ja opettajat kouluttavat tekijät.
Luukkainen näkee asian toisin ja pitää tilannetta epäoikeudenmukaisena.
– Ei todellakaan ole reilua, jos kiky-tunnit lähtisivät vain osalta ja osalta eivät. Mitään muuta mahdollisuutta ei ole kuin kikyn poisto tai kunnon kompensaatio.
Miten minusta on kikyn myötä tullut parempi opettaja?
Luokanopettajankin mielestä puheet kikyn tuomasta ammattitaidon kehittymisestä ovat outoja.
– Miten minusta on kikyn myötä tullut parempi opettaja? Mistä tulee raha hankkia kouluttajia, joilla meidän ammatillinen loistavuutemme lisääntyy? Minä en ainakaan ole sellaista nähnyt, Petra Siltainsuu sanoi.
Totutunlaisina pysyivät myös panelistien ajatukset OAJ:n tavoitteesta saada varhaiskasvatuksen opettajat samaan sopimukseen muiden opettajien kanssa. Jalosen ja Hassisen mielestä tilanne olisi hyvä ihan nykyisellään.
– OAJ:lle sopimusalasiirto on yksi selkeistä päätavoitteista. Yhtä iso kuin kiky ja palkankorotukset, Luukkainen korosti.
Ja puhuttiinhan paneelissa lomistakin.
– Tervetuloa tekemään tätä työtä ja sitten sanomaan uudestaan, ovatko ne lomat liian pitkiä, Petra Siltainsuu sanoi.