”En tiedä, onko aiemmilla opetusministereillä ollut tapana tehdä kautensa alussa tällaisia julistuksia. Minä ajattelen, että se on hyvä tapa avata keskustelua ja omaa lähestymistapaani tähän työhön.
Teesini pohjautuvat omiin kokemuksiini viiden lapsen isänä ja Hem och skola -järjestön eli ruotsinkielisen vanhempainliiton puheenjohtajana.
Ensimmäisessä teesissä pohdin kognitiivisten kykyjen kehittymistä ja älylaitteiden sekä digitalisaation vaikutusta siihen. Emme voi ummistaa silmiämme digitalisaatiolta, mutta se ei voi olla myöskään itseisarvo.
Meidän täytyy ymmärtää mitä tapahtuu, kun kone laskee ja nollat muuttuvat ykkösiksi. Samaan aikaan tarvitsemme kädentaitoja kuten piirtämistä ja muovaamista.
Suomessa pitää olla jatkossakin koulu, jossa nähdään taito- ja taideaineiden merkitys matemaattis-luonnontieteellisten aineiden ja teknologian rinnalla.
Koulujen segregaatio on estettävä, otsikoin kolmannen teesini. Eriytymisen ehkäisy ei ole pelkästään koulun asia. Koulussa voidaan silti korjata muilla politiikan alueilla tehtyjen toimien kielteisiä vaikutuksia.
Arkkitehtina näen, että asuntopolitiikka on lisännyt segregaatiota. Suomi on aiemmin erottunut esimerkiksi Ruotsista asuinalueiden sekoittumisella. Samalla alueella on ollut vuokra- ja omistusasuntoja, perheasuntoja ja yksiöitä.
Se on ollut segregaatiolta suojaava tekijä, mutta nyt siitä on alettu lipsua. On luotettu, että markkinat kertovat, mitä pitää rakentaa, ja unohdettu asuntopolitiikan ohjaava vaikutus.
Koulussa ongelmat kärjistyvät, jos tukea ei ole saatavilla. Siksi hallitus uudistaa oppimisen tuen ja panostaa siihen sata miljoonaa euroa.
Nykyisessä järjestelmässä on tarjottu ratkaisuna supistettua oppimäärää. Osalla oppilaista se on sulkenut tien toiselle asteelle ja aiheuttanut oppilaiden välistä eriytymistä.
Nyt lisäämme erityisopettajien koulutusta ja mitoitamme, montako erityisen tuen oppilasta yhdellä opettajalla voi olla. On itsestään selvää, että tukea saa silloin paremmin.
Maailman paras koulu. Se on selkeä ja helposti ymmärrettävä tavoite, jollaisia on mielestäni hyvä asettaa.
Viides teesini kuuluu, että meillä on erinomaiset edellytykset olla maailman parhaita. Koulu on ylpeydenaihe, vahva osa suomalaista brändiä ja tärkeä osa pienen maan menestymisen edellytyksiä.
Keskeinen voimavaramme ovat äärimmäisen hyvät opettajat. Meillä on laadukas opettajankoulutus ja hyvä asenne sen kehittämiseen.
Opettajien osaamisesta ja motivaatiosta on pidettävä huolta. Sen on oltava politiikan tekemisen keskiössä.
Elämme tiukoissa taloudellisissa raameissa, ja siihen minunkin on tyytyminen.
Tässä tilanteessa en vertaisi koulutusbudjettia esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Kannattaa mieluummin katsoa, miten koulu toimii ja pystyy täyttämään tehtävänsä. Toki jos koulutukseen tarjottaisiin puolitoista miljardia lisää, ottaisin sen vastaan.
Syksyn budjettiriihessä jouduimme tekemään sopeutuksia myös koulutukseen, mistä en tietenkään opetusministerinä ole iloinen. Tällä hallituskaudella panostamme voimakkaasti peruskoulutukseen. Peruskoulu on prioriteetti, jonka pyrimme ensisijaisesti turvaamaan.
Mistä on kyse?
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r) kirjoitti elokuussa kautensa alussa kotisivujensa blogiin viisi teesiä peruskoulun kehittämiseksi. Hän toivoo työhönsä ideoita ja palautetta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisilta.
Adlercreutz: Toivon, että ammatillisen leikkaukset olisivat nyt tässä
Opetusministeri Anders Adler-creutz (r) pitää valitettavana, että budjettiriihen leikkuri osui jälleen ammatilliseen koulutukseen. Hallitus päätti mätkäistä kehysriihen sadan miljoonan leikkauksen päälle vielä 20 miljoonaa lisää.
– Toivon, että ammatillisen leikkaukset olisivat nyt tässä. Toki jos ammatillisen budjettia vertaa vuoteen 2019, se on tänä vuonna 430 miljoonaa suurempi.
Opiskelijoita ammatillisessa koulutuksessa oli tämän vuoden elokuussa reilut 14 000 enemmän kuin vastaavana aikana 2019.
Ministerin mukaan oleellista on varmistaa, etteivät leikkaukset kohdistu oppivelvollisiin. Hallituksen keino siihen on opiskelupaikkojen rajaaminen vain toista tai kolmatta tutkintoa suorittavilta.
OAJ:n huolena on, että jos oppilaitokset joutuvat vähentämään opettajien määrää, lähtee opettajia myös oppivelvollisilta nuorilta. Järjestön mukaan leikkauksen kokonaissumma vastaa noin 1 600 opettajan vähennystä.
– On selvää, että sillä on merkitystä koulutuksen arjessa, Adlercreutz myöntää.
Ammatillisten alojen osaajapulaan ministeri näkee yhtenä lääkkeenä tulevan toiminnanohjauskokeilun, jossa oppilaitoksille annetaan mahdollisuus muokata opetustarjontaansa paikallisten tarpeiden mukaan.
– Yritysyhteistyön merkitys kasvaa, ja sillä pyritään parantamaan työllistymistä ja opiskelumotivaatiota.