Koulukelauksia: Eppujen Aku Syrjä sai laulusta lusikan

Mitä multa kysytään? Aku Syrjä tunsi kasvavan kauhun, kun oma vuoro lähestyi. Matematiikan tunneilla Jyväskylän lyseossa ei viitattu, vaan opettaja metodi oli kysyä jokaiselta järjestyksessä.

– Miksi piti opettaa noin, hän ihmettelee.

Hän näki muutamassa vuodessa monta hyvin erilaista koulua, koska perhe muutti tiuhaan. Kansakoulun hän aloitti 1966 Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulussa, joka painotti musiikkia.

Aku ehti opetella soittamaan kellopeliä ja esittää prinssiä oopperamaisessa Prinsessa Ruususessa, kunnes muutti Tikkakoskelle. Siellä laulettiin Nälkämaan laulua.

Aku lauloi hyvin. Hän voitti Keski-Suomen kansakoulujen laulumestaruuden iskelmällä Kuningas kulkureitten.

– Bändin pojat ovat mainostaneet, että olen ainoa, joka on saanut laulamisesta lusikan. Harmi, ettei se ole tallella.

Vaikka Jyväskylän lyseossa, poikakoulussa, pidettiin sotilaallista kuria, mukaviakin opettajia oli, kuten musiikinopettaja. Nimeä Aku ei muista.

– Hän innosti, havainnollisti nuottikirjan avulla sinfoniaa tai pisti meidät johtamaan orkesteria: ”Viittoilkaapas tämä!”

Koulussa oli bändivehkeitäkin.

Aku oli keskiverto oppilas, mutta hyvä urheilussa ja musiikissa. Hän halusi toisaalta olla huomaamaton ja päästä vähällä, toisaalta veri veti esiintymään. Se jännitti – kuten vähän vieläkin.

Keskikoulu jatkui Tikkakoskella, Klaukkalassa ja lopuksi Ylöjärvellä, jossa Aku nosti päättötodistuksensa keskiarvon lähelle ysiä.

Ylöjärven lukion matikkalinjaa Aku kävi jonkun kuukauden ja totesi, ettei se ollut häntä varten. Musiikki vei jo.

– Ajattelin, että kyllähän minä pärjään!

Aku toivoo tulevaisuuden koulun osaavan motivoida sellaisia murrosikäisiä kuin hän oli.

– Me jouduimme opettelemaan ulkoa Suomen jokiverkostot! Pitää elävöittää opetusta ja nostaa tiedonnälkää. Pitää kertoa, mikä liittyy mihin, ja miksi jotkut asiat on tarpeellista tietää.

Kun ei kerrottu, nuori Akukin kyseli: ”Miksi mä tämmöistä opettelen, kun mä en sitä ikinä tarvi?”