Koulukelauksia: Rap kutsuu kielen pariin

Karigasniemen koulun alaluokkalainen Ailu Valle tekee esitelmää linnuista. Lintukirjoja tutkiessaan nuori mies huomaa, että kaikkia siivekkäitä ei ole vielä nimetty saameksi.

– Keksin omia nimiä erityisesti petolinnuille. Minua haastateltiin siitä Yle Saamen Radioon, ja olin hyvin närkästynyt, kun haastattelija kertoi, että niille on jo ehdotettu nimiä, Ailu naurahtaa.

Kiinnostus kieleen eli läpi peruskoulun, ja moni opettaja tuki kulttuuri-identiteetin kehittymistä merkittävästi.

– Ensimmäisillä luokilla Karen Kitti piti huolen siitä, että lapsia kiinnostaa saamelainen kulttuuri ja kieli. Luokkien 3–6 opettaja Toivo West otti oppilaat mukaan kirjoittamaan omia juttuja Sápmelaš-aikakauslehteen. Molempien perintöä on vahva itsetunto saamelaismusiikin tekemiseen ja joikaamiseen.

Utsjoen saamelaislukion jälkeen tie vei Ouluun opiskelemaan pohjoissaamen aineenopettajaksi. Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa Ailu koki lopullisen kulttuurisen heräämisen. Politisoituminen kuuluu räppärin aihevalinnoissa. Samalla alkoi kielen uudelleenmyllytys, kun professori Pekka Sammallahden pohjoissaamen sanakirja siirtyi tietokoneelle.

– Professori Ante Aikio ehdotti käänteissanakirjan tekemistä eli sanojen laittamista aakkosjärjestykseen niiden lopun perusteella, jolloin riimit saa esiin.

Parin kuukauden käännösrupeaman jälkeen myös ajatukset kulkivat aakkosjärjestyksessä, mutta ensimmäisellä, Dušši dušše duššat -levyllään räppäri pystyi hyödyntämään pohjoissaamen taipumista maksimaalisesti.

Ailu uskoo rapin, sen rikkaan sanavaraston ja saamelaisille tärkeiden aiheiden kutsuvan kielen pariin niitäkin nuoria, jotka eivät luokassa jaksa innostua.

Tulevaisuuden koulussa hän haluaisi painottaa inhimillisyyttä.

– Pitäisi olla paljon musiikkia, tanssia ja laaja-alaista henkistä opetusta, jotta opittaisiin ymmärtämään ihmiskehoa ja -mieltä sekä kanssakäymistä toisten kanssa, Ailu Valle pohtii.