Kielikurkistuksessa soi italialainen poppi ja tuoksuu venäläinen tee

Mutteripannulla keitetyt kahvit italialaista poppia ja oopperaa kuunnellen. Retki saksalaiseen Helsinkiin Kampin Deutsche Schulelta Kruununhaan Café Loviin. Teetä samovaarista ja katuliitukirjoitusta venäläisillä aakkosilla koulun pihalle. Kulttuuria kieliopin pänttäämisen sijaan. Eikä koetta.

Ei ihme, että opiskelijoiden mielestä Lauttasaaren yhteiskoulun lukion Kansainvälinen kurkistus kieliin -opintojaksolla käytetyt työtavat olivat innostavia.

Kielikurkistuksessa opiskelija saa valita kaksi yhden opintopisteen mittaista kielen ja kulttuurin johdantoa joko italiasta, ranskasta, saksasta tai venäjästä.

Kieleen kurkistajat harjoittelevat ääntämistä, opettelevat tervehtimään, esittäytymään ja kyselemään kuulumisia, luettelemaan aakkoset ja laskemaan kahteenkymmeneen. He myös tutustuvat ruoka- ja kahvilasanastoon sekä harjoittelevat tilaamista. Pääpaino on suullisessa kielenkäytössä.

– Jokainen kieli on ikkuna uuteen maailmaan, ranskan- ja venäjänopettaja Elina Rögård muistuttaa.

Jutun kaikki haastattelut on poikkeuksellisesti tehty sähköpostitse.

Kieleen kurkistajat harjoittelevat ääntämistä ja kielen arkikäyttöä.

Rögård suunnitteli kurkistus kieliin -opintojakson yhdessä työtovereidensa saksanopettaja Minna Närvän ja italianopettaja Heikki Kotilaisen kanssa. Opettajat tekevät muutenkin tiivistä yhteistyötä.

Lähtökohtana oli innostaa helsinkiläislukion kansainvälisen liiketoiminnan linjan opiskelijat kielten opiskeluun ja herkistää heidät huomaamaan eri kielialueiden kulttuurien erilaisuus.

Aluksi opettajakolmikko pohti ennen kaikkea liiketoimintaan, markkinointiin ja kaupankäyntiin liittyviä asioita.

– Huomasimme pian, että liike-elämässäkin kulttuurierot ovat merkittäviä. Sisällytimme mukaan myös omia vahvuuksiamme, Kotilainen kertoo.

Kaikessa kielen opetuksessa Lauttasaaren opettajat esittelevät arjen ja työelämän eroja ja kertovat taiteesta sekä historiasta. Silloin taustalla on kuitenkin paine sitoa kulttuuriaines kieliainekseen, jotta tarvittavat rakenteet ehditään käydä läpi.

Ensimmäisenä vuonna kieliin kurkisti 35 opiskelijaa 105:stä lukion aloittajasta. Opintojakson markkinointi alkoi helmikuussa avointen ovien päivässä. Uudet ykköset saivat tietoa myös kesällä opintojaksovalintojen yhteydessä.

Kieliin voi kurkistaa, vaikka ei jatkaisikaan valinnaisen kielen opiskelua.

– Tulevaisuudessa markkinoimme opintojaksoa tehokkaammin myös myöhempien vuosiasteiden opiskelijoille, opinto-ohjaaja Ville-Pekka Eerola kertoo.

Lukujärjestysteknisesti opintojakso on sijoitettu niin, että mahdollisimman moni opiskelija pystyy valitsemaan sen. Valinnaisten kielten B-oppimäärän ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitetut opintojaksot toteutetaan kielikurkistusten jälkeen.

Opinto-ohjaaja Laura Savolaisen mukaan kielten ja kulttuurien tuntemus on myös osa suvaitsevaisuuskasvatusta.

– Kansainvälistyvässä ja moninaisessa maailmassa on entistä tärkeämpää tuntea ja ymmärtää erilaisia kulttuureja ja kieliä, Savolainen sanoo.

Vieraiden kielten opiskelun moninaisuus on Suomessa kaventunut, ja kieliä luetaan yhä vähemmän. Lukion oppimäärään kuuluu vain yksi pakollinen vieras kieli. Useimmiten se on englanti.

– Valinnaisten kielten syöksykierre alkoi 1990-luvulla, kun lyhyen matematiikan lukijoiden pakollinen C-kieli poistui, Elina Rögård suree.

Lauttasaaren yhteiskoulun lukiossa voi englannin ja ruotsin lisäksi opiskella A-kielinä ranskaa ja saksaa ja B-kielinä espanjaa, italiaa, kiinaa, ranskaa, saksaa ja venäjää.

Kielten kurssien suorittaminen osoittaa sitkeyttä.

Saksan opiskelijoiden määrä on Minna Närvän 20 opettajavuoden aikana pudonnut paljon. Lukiossa opiskelijamäärä on niin pieni, että ryhmien toteutuminen on jatkuvasti veitsenterällä.

Hänen mielestään syynä on yliopistojen uusi valintapisteytys.

– Matematiikan tärkeys näyttää nousseen ylivertaiseksi. Mielikuvaa ruokkii myös julkinen keskustelu. Mutta kielissäkin on paljon kursseja, ja myös niiden suorittaminen osoittaa sitkeyttä ja ahkeruutta, Närvä muistuttaa.

Lauttasaarelaisopettajat haluavat, että kielten opiskelu palkittaisiin todistusvalinnassa nykyistä paremmin. Luetun ja kuullun ymmärtämisen sekä puheen, rakenteiden, sanaston sekä kulttuuritietoisuuden omaksumisen eteen pitää tehdä paljon työtä.

Heikki Kotilaisen mukaan vähemmän opiskellut kielet ovat menettäneet suosiotaan, koska hyvä arvosana ylioppilaskokeessa edellyttää pitkäjänteistä työtä. Moni lukion aloittaja valitsee pitkän matematiikan eikä lyhyelle kielelle riitä voimavaroja.

– Osa opiskelijoista kuitenkin luopuu pitkästä matikasta ensimmäisen vuoden jälkeen. Koska lyhyen kielen opiskelu olisi aloitettava lukion alussa, opiskelija ei sitten enää B-kieltä pysty aloittamaan, Kotilainen harmittelee.

Kurkistus kieliin -opintojaksolla ei ole summatiivista arviointia. Kurssin aikana opiskelijat tutustuivat kohdekielisten maiden brändeihin netissä. Lopuksi kaikki kurkistajat tekivät ohjatun oppimispäiväkirjan sekä podcasteja, joissa pohtivat oppimaansa.

Opiskelijoille opintojakso tarjosi vaihtelua välillä kuormittavaksi koettuun opiskeluun, ja se helpotti kielivalintojen tekemistä.

– Lukio-opintojen alussa kielikurkistuksen kaltaiset toiminnalliset oppimiskokemukset ovat tärkeitä uusien opiskelijoiden ryhmäytymisen kannalta. Ryhmäytyminen vahvistaa hyvinvointia ja osallisuuden kokemusta, opinto-ohjaaja Laura Savolainen kiittää.

Opintojakson toteutus edellyttää rehtori Jouni Rasan mukaan aineenopettajien ja lukujärjestyksen tekijöiden yhteistyötä. Samalle palkille pitää varata useampia opettajia ja luokkia.

– Koulumme painopiste on kansainvälinen liiketoiminta, ja kielten osaaminen auttaa menestymään kansainvälisessä työelämässä. Sekä opiskelijoiden että opettajien palaute on ollut myönteistä, niinpä kielikurkistus on jatkossa osa koulumme vakituista opetustarjontaa, Rasa kertoo.