OAJ on saanut viime viikkoina poikkeuksellisen paljon viestejä työnantajien yrityksistä murtaa opettajien lakko-oikeutta. Työnantajat ovat tehneet listoja muun muassa rehtoreiden ja päiväkodinjohtajien lakkoon liittymisistä.
Sekä työtaisteluun osallistuminen että ammattijärjestön jäsenyys ovat jokaisen henkilökohtaisia asioita ja laillisia oikeuksia, joita työnantaja ei saa selvittää etukäteen.
– Työnantajat eivät voi kysyä opettajilta eivätkä esihenkilöiltä, kuuluvatko he ammattiliittoon ja aikovatko he mennä lakkoon, OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen sanoo.
Lakko-oikeus koskee paitsi kaikkia opettajia, myös kaikkia esihenkilöitä.
Työnantajan tekemiä ylilyöntejä on tällä sopimuskierroksella jo nyt tapahtunut poikkeuksellisen paljon ja monissa kunnissa. Aivan erityisesti niitä on ollut kunnissa, joihin on annettu lakkovaroitus.
Opettajilta on tullut viestejä muun muassa siitä, että työnantaja on koonnut listaa esihenkilöistä, jotka eivät saisi ryhtyä lakkoon. Henkilöille on ilmoitettu, että heidät on asemansa vuoksi rajattu lakon ulkopuolelle. Kyselyt ay-jäsenyyksistä ovat kuitenkin lakon murtamista ja laissa kiellettyjä.
Jukon keskuslakkotoimikunnan järjestöryhmän puheenjohtaja, OAJ:n erityisasiantuntija Kaj Raiskio pitää kuntien toimia käsittämättöminä. Ne rikkovat sekä perustuslaillista ay-järjestäytymisoikeutta että henkilötietojen keräämistä määrittelevää tietosuoja-asetusta.
– Vastaavaa listojen keräämistä on totuttu näkemään useita vuosikymmeniä sitten Suomessa ja nykyisin vain kehittyvissä maissa. Nykydemokratiassamme tilanne on pöyristyttävä, Raiskio sanoo.
Rikkomuksista tulee tietoja ympäri maata, mutta pahin tilanne on tällä hetkellä Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.
Osassa paikkakuntia kuntatyönantaja yrittää rajata lakko-oikeutta jopa ilmoittamalla, ettei ole olemassa tilannetta, jossa koulu olisi kiinni. On myös yritetty väittää, että kaupunginjohtajan valta ylittäisi ammattijärjestöjen päätösvallan lakko-oikeuden määrittelyssä.
Juko ja OAJ asettavat OAJ:n jäsenten lakkoilun rajat ja kantavat vastuun valinnoista. Työnantajalla ei ole valtaa määritellä, ketkä saavat ryhtyä lakkoon ja ketkä eivät.
– Yksittäiselle jäsenelle ei koidu lakkoon menemisestä juridisia ongelmia. Jäsenten taloutta turvataan lakkoavustuksella, joka OAJ:ssä on merkittävä, 180 euroa päivässä, Raiskio sanoo.
Yhdistymisvapaus ja sen oleellisena osana lakko-oikeus on demokraattisessa yhteiskunnassa työntekijöiden perusoikeus. Oikeus pohjautuu kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tapauskäytäntöön.
Työntekijöiden ammatillinen yhdistymis- ja järjestäytymisvapaus on turvattu Suomen perustuslaissa.