Lakoilla saavutettiin selkeitä parannuksia yksityiselle opetusalalle

OAJ:n ja Sivistan välinen solmu aukesi 28. kesäkuuta, kun OAJ:n hallitus hyväksyi valtakunnan- sovittelija Anu Sajavaaran sovintoehdotuksen yksityisen opetusalan työriidassa. Palkankorotusten lisäksi kolmivuotisessa sopimuksessa on pelkästään opetushenkilöstölle kohdentuva paikallinen kehittämiserä vuosille 2024–2026.

Yksityisen opetusalan sopimus päättyi maaliskuun lopussa. Alalla ehti olla kaksi lakkoa, ensimmäinen huhtikuussa ja toinen toukokuussa. OAJ hylkäsi huhtikuussa annetun ensimmäisen sovintoehdotuksen.

– Näkemyserot yksityisen opetusalan palkankorotuksista olivat loppuun saakka niin isoja, että neuvottelut uhkasivat jumittua. Keskusjärjestö EK ohjasi vahvasti Sivistan toimia. Tämän lisäksi maan hallituksen tavoite vientivetoisesta palkkamallista ohjasi osaltaan sovittelija toimintaa, OAJ:n neuvottelupäällikkö Pasi Repo kertoo.

Lakoilla oli Revon mukaan vaikutusta. Yksityisen opetusalan sopimus on hänestä nyt paljon selkeämpi kuin edellinen.

– Sairauspoissaolojen ja vanhempainvapaiden uusien määräysten tulkintojen ei pitäisi enää aiheuttaa kitkaa työnantajan kanssa. Aika näyttää.

Kehittämiserän jakamisperusteista neuvotellaan oppilaitoksissa ensimmäisen kerran jo tänä vuonna.

Erimielisyydet aikaisempien sopimustekstien tulkinnoista esimerkiksi perhevapaisiin liittyen ovat aiheuttaneet palkanmenetyksiä opettajille. Uuden sopimuksen ansiosta menetykset on nyt takautuvasti korjattu.

Jos raskausvapaa osuu laskennalliselle vuosilomalle, siitä tulee aikaisempaa isompi rahallinen korvaus. Raskaus- ja vanhempainvapaan voi jatkossa pitää kahtena erillisenä palkallisena jaksona esimerkiksi siten, että palkallinen kesävapaa jää niiden väliin.

Tilapäisen hoitovapaan käyttöä saatiin laajennettua samassa taloudessa asuviin lapsiin ja muualla asuviin vanhempiin.

Musiikkioppilaitosten opettajien mahdollisuutta muuhun kuin opetustyöhön joustavoitettiin. Muun työn tunteja voi jatkossa muuntaa entistä helpommin opetustyön tunneiksi ja päin vastoin. Päätoimisten musiikin tuntiopettajien taulukkopalkkoja korotettiin niillä, joilla on ylempi korkeakoulututkinto.

Vuosityöajassa olevien ammatillisten oppilaitosten opettajien palkattoman vapaan vaikutusta vapaajakson palkkaan selkeytettiin siten, ettei siitä koidu kohtuuttomia palkanmenetyksiä.

Iso saavutus yksityisen opetusalan sopimukseen oli opetushenkilöstöä koskeva paikallinen kehittämiserä, jonka tavoitteena on muun muassa turvata henkilöstön saatavuutta sekä ylläpitää alan veto- ja pitovoimaa. Kehittämiserän tarvetta ja mahdollisuutta arvioidaan oppilaitoksissa vuosittain.

Yksityisten opetuksen järjestäjien on määrä neuvotella luottamusmiesten kanssa vuosina 2024, 2025 ja 2026 siitä, millä perusteella kehittämiserä jaetaan ja keille. Neuvottelut ovat kumpaakin osapuolta velvoittavia.

OAJ:n jäsenet ovat kyselleet, onko kehittämiserä pakko maksaa, jos työnantajalla ei ole siihen varaa. Ajetaanko sopimuksella koulutuksen järjestäjä niin ahtaalle, että opettajat voivat menettää koko työpaikkansa?

– Jos oppilaitoksen taloudellinen tilanne on niin heikko, ettei työnantajalla ole mahdollisuutta jakaa erää jonain vuonna, niin työnantajan pitää esittää siihen perustelut, Repo vastaa.

Jotta neuvottelut kehittämiserästä voidaan käydä, pitää Revon mielestä viimeistään nyt huolehtia siitä, että jokaisessa oppilaitoksessa on OAJ:n valtuuttama luottamusmies.

Kaikki eivät ole kuitenkaan uutta sopimusta kiitelleet. Moni ihmettelee, miksei OAJ hyväksynyt valtakunnansovittelijan aikaisempaa sovintoesitystä. Nyt palkankorotukset jäivät saamatta neljältä kuukaudelta.

Pasi Repo muistuttaa, että valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen voi joko hylätä tai hyväksyä. OAJ:n hallitus hylkäsi ensimmäisen ehdotuksen, johon sisältyivät myös aikaisemmin tulevat korotukset.

– Mitä enemmän aikaa kului neuvottelujen pitkittyessä, sitä kauemmaksi myös korotukset siirtyivät, koska työnantajaliitto katsoi, ettei sopimuksen venyminen johtunut heistä. Neuvotteluratkaisut ovat tietysti aina kahden kauppaa, ja perustelu siksi mielestäni ontuu. Uhkana joka tapauksessa oli, ettei korotuksia tulisi tämän vuoden puolella lainkaan, Repo toteaa.