Lakonuhka neljällä sopimusalalla

Neljällä OAJ:n jäseniä edustavalla sopimusalalla on jätetty lakkovaroituksia lehden mennessä painoon.

Mahdollisista työtaistelutoimista ilmoittivat ensin yliopistot, sitten yksityinen sosiaalipalveluala ja viimeksi yksityinen opetusala sekä ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset. Se tarkoittaa, että näiden sopimusalojen neuvotteluja jatketaan valtakunnansovittelijan johdolla.

Yliopistojen ja harjoittelukoulujen lakkovaroitus kohdennettiin ensin Helsingin yliopistoon ja normaalikouluihin, joissa työskentelee yli 300 OAJ:n jäsentä. Työtaistelu toteutetaan 28. helmikuuta, ellei neuvotteluissa saavuteta sitä ennen ratkaisua.

Tiistaina 20.2. lakkovaroitus laajeni: toisessa aallossa lakkoon menisivät 7. maaliskuuta kuudessa yliopistossa kaikki 8 500 yliopistojen yleisen työehtosopimuksen piiriin kuuluvat JUKOn, JHL:n ja Pardian jäsenet.

Yksityisen sosiaalipalvelualan lakkovaroitus koskettaa yksityisissä päiväkodeissa työskenteleviä OAJ:laisia, joiden kaksipäiväinen työtaistelu toteutuisi 7.–8. maaliskuuta.

Lakon piirissä olisi yhteensä 22 yksityistä päiväkotiyritystä eri puolella Suomea. Lakko koskettaisi yli tuhatta työntekijää.

Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten piirissä on yli 250 oppilaitosta, ja niissä työskentelee lähes kymmenentuhatta OAJ:n jäsentä.

Kaikkia näitä nyt annettu lakkovaroitus ei koske, vaan varoitus on kohdennettu tässä vaiheessa viiteen Etelä-Suomen ammatilliseen oppilaitokseen ja neljään ammatilliseen aikuiskoulutuskeskukseen. Niissä työskentelee lähes tuhat OAJ:n jäsentä.

Lakko kestäisi yhden arkiviikon 5.–9. maaliskuuta, mikäli neuvottelutulokseen ei päästä ennen sitä. Neuvotteluosapuolien, eli henkilöstöä edustavien OAJ:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn sekä Sivistystyönantajien, näkemykset ovat yhä kaukana toisistaan.

Neuvotteluissa hiertävät niin palkkaus- kuin tekstikysymyksetkin.

– Työnantajan tarjoama palkankorotus on reilusti alle yleisen tason. Yksittäiselle opettajalle työnantajan esitykset tekstimuutoksista merkitsisivät varsin suurta palkan kutistumista, OAJ:n neuvottelupäällikkö Eila Urpilainen kertoo.

Hänen mukaansa muilla OAJ:n ammatillista koulutusta koskevilla sopimusaloilla on sovittu niin sanotusta ammatillisen reformin kestävästä mallista. Tästäkin yhteisymmärrys Sivistystyönantajien kanssa on valitettavan kaukana.

Suurimmassa osassa julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn sopimuksia saavutettiin aiemmin neuvottelutulokset. JUKO kuitenkin jätti nämä sopimukset vielä pöydälle vauhdittaakseen yliopistojen neuvotteluja.

Työnantaja haluaa maksatuttaa korotukset palkansaajalla itsellään.

OAJ:n ja JUKOn puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan yksityisen puolen neuvottelupöydät erottuvat kokonaisuudesta nyt selkeästi.

– Yksityisen sektorin toiminta herättää kysymyksen, haluavatko yksityiset työnantajat synnyttää näille aloille rinnakkaiset työmarkkinat. Omistajille haetaan kilpailuetua halpuuttamalla yksityisen puolen työtä. Meille on päivänselvää, että me emme lähde eriyttämään samaa työtä tekevien jäsentemme sopimuksia heikompaan suuntaan.

Luukkaisen mukaan ilmiö koskee yksityistä puolta laajemminkin, esimerkiksi yksityistä sosiaalipalvelu- ja terveyspalvelualaa. Muutoinkin kaikki tällä hetkellä valtakunnansovittelijan toimistolle ajautuneet kiistat ovat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n aloja.

– Näyttää siltä, että sivistystyönantajan strategia on heikentää merkittävästi nykyisen työehtosopimuksen ehtoja, mistä syntyvillä säästöillä se voisi maksaa palkankorotukset. Se tarkoittaa suomeksi, että työnantaja haluaa maksatuttaa korotukset palkansaajalla itsellään, Luukkainen toteaa.

Luukkainen ei odota yksityisille aloille enempää eikä vähempää kuin yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia.

– Ei se kuntapuolellakaan helppoa ollut, mutta neuvottetuloksiin päästiin. Ei yksityisellä puolella ole mitään erityisiä perusteita sille, ettei yleisen linjan mukaisia korotuksia maksettaisi.

On myös niin, että valtakunnansovittelijalta ei ole kuluvan liittokierroksen aikana tullut yhtäkään esitystä, joka olisi ollut yleistä palkankorotuslinjaa korkeampi. Luukkaisen mukaan se kannattaa huomioida saavutettujenkin neuvottelutulosten yhteydessä.

– Mielestäni se tarkoittaa, että nyt ei ollut sen aika, että uholla olisi saatu enemmän. Tavoitteet pitää nyt keskittää palkkaohjelmiin ja ottaa suunta parin vuoden päähän, Luukkainen viittaa saavutettuihin, mutta vielä vahvistamattomiin kaksivuotisiin neuvottelutuloksiin.