Lukiounelma ei rahatta rakennu

Suomen lukioista valmistuu tulevina vuosina aiempaa paremmin voivia opiskelijoita. Ainakin, jos lukion uuden opetussuunnitelman eli lopsin tavoitteet toteutuvat.

Opetushallitus julkaisi uudet lopsin perusteet marraskuussa. Niiden mukaan lukiolaiset saavat entistä kattavampaa ohjausta ja heillä on oikeus erityisopetukseen. Oppiaineiden rajat ylittävä yhteistyö helpottuu.

– Uudistuksen tavoitteet ovat hyviä, mutta toteuttamiseen tarvitaan lukion perusrahoituksen vahvistamista, erityisasiantuntija Tuomo Laakso OAJ:stä sanoo.

Uudistuksessa perinteiset kurssit vaihtuvat opintopisteistä koostuviin opintojaksoihin. Opiskelijan on suoritettava vähintään 150 opintopistettä. Nykyisin vähimmäismäärä on 75 kurssia.

Oppiainesisällöt jaetaan 1–4 opintopisteen moduuleihin, joista opintojaksoja lähdetään nyt rakentamaan. Opinnot voidaan järjestää hyvin samaan tyyliin kuin nyt, mutta opintojaksot mahdollistavat kursseja laajemmat kokonaisuudet myös eri oppiaineita yhdistäen. Opintoihin sisältyvät laaja-alaisen osaamisen alueet, joissa opitaan tärkeitä taitoja myös tulevaisuuden työelämää varten. Näitä taitoja ovat esimerkiksi hyvinvointitaidot.

Lops jättää varsin paljon koulutuksen järjestäjän kontolle. Esimerkiksi opintojaksojen rakenteesta sekä ohjauksen ja arvioinnin käytännöistä päätetään paikallisesti. Osa pienistä kunnista hakee suunnittelussa tukea toisistaan, joissakin suurissa kaupungeissa haetaan yhteisiä raameja. Paikalliselle lops-työlle on aikaa noin vuosi.

– Lopullisista suunnitelmista olisi hyvä päättää oppilaitostasolla, jotta malli parhaalla tavalla tukee paikallista oppiaineyhteistyötä, Laakso korostaa ja toteaa, että lops-työhön tarvitaan mukaan paikallisyhdistyksen edustaja tai luottamusmies.

– Huomio kannattaa kiinnittää yhteissuunnitteluajan riittävyyteen ja siihen, ettei käytänteistä tule liian raskaita. Esimerkiksi arviointipalautteen pointti on, että opiskelija saa tietoa opintojensa etenemisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta. Suurin osa palautteesta voi olla suullista.

Käytännön kysymyksiä on paljon

Tanja Paasikallio, lukion erityisopettaja, Joensuun kaupungin lukiot

Lukiolaiset ovat tähän asti saaneet kirjavasti oppimisen tukea, jos ollenkaan. Uuden lukiolain ja opsin myötä jokaisella lukiolaisella on oikeus oppimisen tukeen, olipa syy sille mikä tahansa. Tämä tarkoittaa muun muassa pedagogisten tukitoimien järjestämistä ja opetuksen eriyttämistä tarpeen mukaan.

– Tosi tärkeitä juttuja, mutta pikkuisen kyllä hirvittää, miten tämä saadaan käytännössä pyörimään. Uudistus tarkoittaa reilusti lisätöitä, Tanja Paasikallio sanoo.

Miten oppimisen tuen säännöllisyys taataan, kun nytkään ei ehdi tavata opiskelijoita edes kerran jaksossa, Tanja Paasikallio pohtii lops-uudistuksen kynnyksellä.

Nykyisin Paasikallion työaika erityisopettajana kuluu pääosin yksilötapaamisiin opiskelijoiden kanssa. Uuden lopsin mukaan erityisopetus voidaan järjestää myös samanaikais- tai pienryhmäopetuksena ja jo aineenopettaja suunnittelee tukitoimia opiskelijan kanssa. Aineenopettaja vastaa jatkossakin oppisisällön tukiopetuksesta.

– Mistä aika uudenlaiselle yhteistyölle otetaan? Samoilla resursseilla tätä ei läpi vedetä. Tarvittaisiin lisää erityisopettajia.

Paasikalliolla on muitakin kysymyksiä. Miten tuen kartoittaminen mahdollisimman varhain toteutetaan? Osallistuuko erityisopettaja arviointiin? Onko edessä palaverirumba?

– Vielä ei ole kirkastunut, miten moduulit saadaan toimimaan tuettavien eduksi. Jos opiskelijalla on ollut jaksamisongelmia, kursseja on pudotettu pois. Voiko laaja-alaisia opintojaksoja noin vain jättää pois?

Pohdinnasta huolimatta Paasikallio on toiveikas. Ei vähiten siksi, että vasta alkanutta lopsin paikallistamista Joensuun kaupungin lukioissa vetää kaksi koordinaattoria, joilla ei ole opetusvelvoitetta. Heidän kauttaan Paasikallionkin viestit kulkevat koulun hallinnolle asti.

Opomitoitus on välttämätön

Armi Nurmi, opinto-ohjaaja, Salon lukio, Suomen opinto-ohjaajien puheenjohtaja

Ehdottoman hyvä, mutta vaatii valtavasti lisätyötä. Näin Suomen opinto-ohjaajien puheenjohtaja Armi Nurmi summaa lukion uutta opsia opinto-ohjaajan näkökulmasta.

Opiskelijoille on nyt kirjattu lakiin ja opsiin tasavertainen oikeus henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen läpi Suomen. Jatkossa ylioppilaskirjoitussuunnitelmien lisäksi kaikissa lukioissa tehdään muun muassa henkilökohtaisia opintosuunnitelmia sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelmia.

Uskon, toivon, luotan, että kaikki menee hyvin.

– Uskon, toivon, luotan, että kaikki menee hyvin, mutta lisätyön pitää näkyä resursoinnissa. Lisätehtäviä ei ole mahdollista tehdä, jos opinto-ohjaajalla on yli 200 ohjattavaa. Muuten ohjauksen laatu kärsii.

Opinto-ohjaaja Armi Nurmi korostaa, että uusi lops vaatii koulutuksen järjestäjiltä aiempaa enemmän, koska lukiolaisille on luvassa entistä kattavampaa ohjausta.

Salon 650 opiskelijan lukiossa työskennellään jo pitkälti uusien vaatimusten mukaan, mutta esimerkiksi jälkiohjaus on uutta. Se tarkoittaa, että lukiolaiset saavat ohjausta vuoden ajan valmistumisensa jälkeen, jos jatko-opintopaikkaa ei ole herunut.

– Meiltä valmistuu parisataa ylioppilasta vuodessa. Nyt pitää rehtorin ja Salon kaupungin kanssa keskustella, mitä tehdään. Varataanko keskusteluille tietty tuntipaikka viikossa, tuleeko varausjärjestelmää ja kuka toimintaa pyörittää?

OAJ:n mielestä jälkiohjaus on kelpoisen, opiskelijalle tutun opon työtä.

Uusi lops velvoittaa myös aineenopettajia ohjaamaan opiskelijoita aiempaa enemmän. Salossa yhteisopettajuus mahdollistaa opojen visiitit tunneille ja aineenopettajat ovat vieneet esimerkiksi tiede- ja musiikkilinjalaisia tutustumaan alan työpaikkoihin. Nyt ajattelutapa laajenee entisestään kaikkiin oppiaineisiin.