Lukupiiri auttaa avaamaan kirjan

Laajan Lukuklaani-tutkimuksen alkukartoituksessa 75 prosenttia opettajista arvioi, että heidän oppilailleen viimeksi antamansa lukutehtävä tuotti osalle oppilaista erityisiä vaikeuksia.

Lisäksi yli 60 prosenttia yläkoulun äidinkielenopettajista arvioi, että viimeksi luettavaksi annettua kirjaa eivät kaikki oppilaat lukeneet loppuun. Tulos eroaa selvästi alakouluista, joissa vastaava osuus opettajista arvioi kaikkien oppilaiden lukeneen koko kirjan.

– Tutkimusten mukaan lukumotivaatio laskee ja vapaaehtoinen lukeminen vähenee teini-ikään tultaessa. Siksi erityisesti yläkoulussa on tarvetta lukemisen motivointiin, Lukuklaani-tutkimuksen koordinaattori Lotta-Sofia Aaltonen selittää.

Tehokkaat keinotkin ovat tiedossa: yhteistoiminnalliset ja elämykselliset työtavat, kuten draama ja lukupiirit, motivoivat niitä, jotka eivät saa luetuksi kirjaa itsekseen.

Tulosten mukaan käytännön opetustyötä hallitsevat kuitenkin yksilölliset menetelmät. Esimerkiksi lukupiiriä hyödyntää opetuksessaan lukuvuosittain alle puolet yläkoulun opettajista. Heistä kolmannes ei ole kokeillut sitä koskaan.

– Lukeminen nähdään koulussa yhä ensi sijassa yksilösuorituksena, hiljaisena toimintana. Monille se onkin ihanteellinen lukutapa, mutta heikosti motivoituneelle ja huonosti lukevalle oppilaalle yksin lukeminen ei riitä avaamaan teitä kirjaan, Aaltonen pohtii.

Yhteisöllisten menetelmien käyttöä haittaa myös kirjojen puute: lukupiirissä sama teos pitäisi olla jokaisella ryhmän oppilaalla. Oman koulukirjaston koko ja mahdollisuus käyttää kunnan kirjastoa vaihtelevat paljon.

Lukumaisemaa kannattaisi laajentaa tietokirjallisuuteen.

Suomen kulttuurirahasto ja Kopiosto aloittivat vuonna 2017 alakouluille suunnatun, kirjallisuuskasvatusta ja lukemaan innostamista kehittävän Lukuklaani-hankkeen. Viime keväänä hanke laajeni yläkouluihin.

Hankkeeseen kytkeytyvä Lukuklaani-tutkimus toteutetaan Helsingin ja Turun yliopistoissa. Kaikille peruskoulunopettajille suunnattuihin kyselyhin on saatu yli 2 000 vastausta. Viime vuoden loppuun mennessä kyselyaineistoa oli analysoitu jo kolmessa tutkimusartikkelissa ja 29 opinnäytteessä.

Alustavien tulosten perusteella yläkouluissa luetaan tiukasti sitä, mitä opetussuunnitelmassa mainitaan. Aaltosen mukaan tulokset viittaavat siihen, että lukumaisemaa kannattaisi laajentaa esimerkiksi tietokirjallisuuden suuntaan.

– Osalle nuorista, ja erityisesti pojille, tietokirjallisuus saattaa olla kaunokirjallisuutta motivoivampaa luettavaa. On hyvä pitää mielessä, että tietokirjallisuuskin on syvälukutaitoa kehittävää pitkää tekstiä.

Tietokirjallisuuden lisääminen sopisi hyvin opettajillekin – erityisesti muille kuin äidinkielen opettajille.

– Yläkoulun puolella muiden aineiden kuin äidinkielen opettajat lukevat paljon tietokirjallisuutta, ja sitä pidetään oman oppiaineen kannalta kaunokirjallisuutta tärkeämpänä.

skr.fi/hankkeet/lukuklaani