“Olen tästä työyhteisöstä todella ylpeä” – Takk ja Talvisalon koulu ovat vuoden parhaat

Samaan aikaan kun jännitys tiivistyy Tampereella järjestettyjen jääkiekon MM-kisojen loppusuoralla, Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen Takkin rehtori Teppo Tapani kuulee oppilaitoksensa saamasta Vuoden oppilaitos 2022 -tunnustuksesta.

– Kädet pystyyn, tehtiin maali! Olen tästä työyhteisöstä todella ylpeä ja tämä tunnustus on mahtava juttu, Tapani riemastuu puhelimen langan päässä.

Urheilutermit ovat tarttuneet puheenparteen, minkä ymmärtää, sillä kiekkokisojen vaikutus oppilaitokseen ei ole ollut vähäinen. Se vuokrasi kisaorganisaatiolle uuden areenan vieressä sijaitsevan toisen kampuksensa. Noin 70 Takkin opiskelijaa suoritti kisatapahtumassa opintojensa harjoitteluja ja pääsipä henkilöstökin porukalla Suomen ottelua seuraamaan.

Vuoden oppilaitos -tunnustusta Tapani pitää yhtenä maalina ottelussa, joka on kesken.

– Ottelu ja turnaus jatkuvat, eli jatkuvan kehittämisen tiellä edetään jatkossakin, Tapani sanoo.

Rehtori kuitenkin lupaa järjestää sekä mitalikahvit Takkin toisella kampuksella Nirvan kaupunginosassa että johtamansa joukkueen pelaajia haastatteluun.

Lupaus pitää, ja maanantaiaamuna oppilaitoksen ravintolan henkilöstön takahuoneessa koolla on Takkin kouluttajia. He kuulevat palkinnon perustelut toimittajan ääneen lukemana.

Takkia kilpailuraati kiittää kehittämismyönteisyydestä, hyvästä viestinnästä ja saumattomasta yhteistyöstä työelämän edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Erityisesti perusteluissa korostuu Takkin työhyvinvointitoiminta, jota kehutaan avoimeksi, monipuoliseksi ja niin fyysisen kuin henkisenkin hyvinvoinnin huomioivaksi. Lisäksi työssään viihtyvän henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä.

– Se pitää paikkansa. Meillä on paljon pitkiä työsuhteita. Mielestäni tämä on erityisen yhteisöllinen työpaikka. Vaikka opetamme eri aloilla, on tunne, että olemme yhtä, liiketalouden ja kaupan alan kouluttaja Tea Nikkilä sanoo.

Puheeksi tulee jopa erityinen “Takk-henki”, jossa työntekijät puhaltavat samaan hiileen kouluttivat nämä sitten hitsareita tai lähihoitajia.

Sote-alaa opettava ja tuore OAJ-valtuutettu Petri Karoskoski näkee, että hyvä yhteishenki on oppilaitoksessa vallitsevan matalan organisaation ansiota. Johdolle voi mennä juttelemaan mistä tahansa asiasta tai ideasta.

– Täällä ei ole sellaista tyhjäntoimittamista, jossa ei kukaan ei tiedä, mitä joku kehittäjä tekee työkseen, Karoskoski sanoo.

Täällä saa olla luova hullu.

Vaikka hän sivaltaa koulutuksen abstraktin kehittämistyön suuntaan, eivät takkilaiset kehitystyötä sinällään pilkkaa.

Kouluttaja Jouni Hanhinen komppaa.

– Täällä saa olla luova hullu, saa kokeilla ja myös epäonnistua. Mutta loppupeleissä se on käytäntö, käytäntö ja käytäntö, joka ohjaa toimintaa, hän sanoo aikuiskoulutuksen kehittämisen lähtökohdista.

Ideat on laitettava toimimaan tai hylättävä. Liiketalouden esihenkilöitä kouluttavan Hanhisen toimivaksi todettuja ideoita ovat olleet kävelyluennot, joita hän on vetänyt Pyynikin ja Pispalan alueilla myös muualta Suomesta tuleville opiskelijoille.

– Me myös saamme oikeasti opettaa. Opettaminen ei ole täällä mikään sivubisnes, Karoskoski lisää.

Toimintaa ohjaa käytäntö, käytäntö ja käytäntö.

Aikuiskoulutuksessa työ voi olla muita koulutusasteita suoraviivaisempaa, koska sellainen on useimman opiskelijan tavoitekin. Koulutuksesta tullaan yleensä hakemaan mahdollisimman suoraa reittiä työelämään.

– Opiskelijamme työllistyvät kovalla prosentilla, ja tämä onkin lopulta kaikkein tärkein tehtävämme, metallitekniikkaa opettava Vesa Mäenpää sanoo.

Konkretia on tyypillinen reitti myös aikuiskoulutuksen opettajaksi. Alan töiden osaamisen lisäksi Takkissa korostuu yrittäjähenkisyys.

Sisustusalan artesaaneja kouluttava Eeva Riihiviita on tässä mielessä tyypillinen tapaus. Hän on toiminut alan yrittäjänä, siirtynyt Takkiin kouluttajaksi ja suorittanut sitten opettajan pedagogiset opinnot.

Nykyisin hänen työnsä on monipuolista opiskelijoiden osaamisen ja yritysten toiveiden koordinointia.

– Saan yhteydenottoja, kun opiskelijat ovat suositelleet koulutusta eteenpäin. Toisaalta yritykset soittelevat ja kyselevät, olisiko juuri nyt saatavilla hyviä työssä- oppijoita.

Yrittäjähenkisyys on koolla olevien kouluttajien mukaan sitä, että he sanovat tavallaan tienaavansa työnsä joka päivä. Töitä riittää, kun opiskelijat työllistyvät ja yhteydet työelämään pysyvät hyvässä kunnossa.

Opettaminen ei ole täällä mikään sivubisnes.

Sote-alan kouluttaja Anni Ranto tuli Takkiin 2,5 vuotta sitten. Muissakin taloissa työskennelleelle Rannolle Takkin yhteisöllisyys ja perehdytys olivat myönteisiä yllätyksiä.

– Tullessani huomasin, että perehdytys oli harvinaisen perusteellista. Se kertoi minulle työn tekemisen hyvästä laadusta. Täällä perehdytetään ja tuetaan, kuitenkin opettajan autonomia säilyttäen, Ranto sanoo.

Myös aktiivinen henkilöstöyhdistys ja oppilaitoksen uudenkarhea kuntosali ovat edistäneet hyvinvointia. Yhdistys on järjestänyt tapahtumia ja monipuolisia lajikokeiluja. Kuntosalilla kävijöiden käytettävissä on ohjaaja eli tavallaan oma personal trainer kolmesti viikossa.

Hyvä yhteishenki saa läpän lentämään. Luottamusmies Jyrki Lempisen mukaan henkilöstön taukohuone täyttyy usein naurusta.

– Joskus sitä miettii, että pitäisiköhän täällä yrittää käyttäytyä. Mutta toisaalta, mitä sitä kahvitauolla työasioista puhumaan, jos ne kerran osaa jo!