1. Kiky kuuluu historiaan – talkootyö pitää saada pois sopimuksesta
Kolmen vuoden palkattomat työtunnit on nyt tehty. OAJ on yhtä mieltä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa siitä, että taloustalkoiden pitää olla ohi, ja siksi järjestön tavoitteena on saada kiky-sopimuksen tuoma palkaton työajan pidennys pois jäsenten virka- ja työehtosopimuksista.
Vuonna 2017 voimaan tullut kiky hiertää parhaillaan myös osana teollisuusliittojen kimurantteja sopimusneuvotteluita. Kikyn suhde palkankorotuksiin on johtanut yli sadantuhannen ihmisen lakkoon ja metsäteollisuuden työsulkuun.
– Me haluamme kikyn pois jäsentemme sopimuksista. Elleivät teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus pääse kikyn osalta sellaiseen sopuun, joka ohjaa myös julkisen puolen ja opetusalan ratkaisua neuvottelukierroksella, ylimääräisistä 24 vuositunnista tulee hyvin hankala kysymys meidänkin neuvotteluissamme ensi keväänä, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo.
Luukkaisen mielestä opettajan tekemien kiky-tuntien yhteyttä Suomen kilpailukyvyn parantamiseen on ollut vaikea nähdä. Myös kolme vuotta kestäneet lomarahaleikkaukset kohtelivat julkisia aloja erityisen ankarasti.
2. Palkkaohjelma kirittämään julkisen alan ansioita
OAJ:n hallituksen tavoitteena on saada Suomeen ohjelma, joka parantaa julkisten alojen palkkakehitystä suhteessa yksityisiin aloihin.
– Kun katsotaan ansiokehitystä, julkisen sektorin maksamat palkat jäävät jatkuvasti jälkeen yksityisen puolen palkoista, vaikka tehdyt työehtosopimukset ovat olleet vuodesta 2011 lähtien samantasoisia, Luukkainen sanoo.
Samat korotusprosentit eivät vie palkkakehitystä eteenpäin samatahtisesti, koska yksityiset työnantajat maksavat peruspalkkojen päälle muun muassa tulospalkkioita. Julkisella alalla, opetusalalla, työnantajat eivät sen sijaan ylitä virka- ja työehtosopimuksilla sovittuja sopimuskorotuksia juuri lainkaan.
Tavoitteena OAJ:n hallituksella on monivuotinen palkkaohjelma. Tarkoituksena on saada nostettua esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen opettajan lähtöpalkka 3 000 euroon.
– Olemme realisteja ja sen vuoksi puhumme useamman vuoden ohjelmasta. Riittäviä korotuksia ei pystytä tekemään kerralla, koska palkkaerot ovat niin suuret, Luukkainen sanoo.
Edellisellä sopimuskierroksella vajaat kaksi vuotta sitten päätettiin tehdä palkkaselvitys, jossa kunta-alan ammattien palkkoja ja palvelussuhteen ehtoja verrataan vaativuudeltaan vastaavissa tehtävissä työskentelevien yksityisten alojen työntekijöiden palkkoihin. Selvitys valmistuu tammikuussa ja sitä käytetään pohjana palkkaohjelmasta neuvoteltaessa.
3. Kuntien vakaopettajien paikka on opettajien sopimuksessa
OAJ haluaa varhaiskasvatuksen opettajat opetusalan sopimukseen. Vaikka vakaopettajien siirto kunnan yleisestä sopimuksesta opetusalan sopimukseen kuulostaa tekniseltä, varhaiskasvatuksen opettajille kysymys on oman ammatin arvostuksesta, ammatti-identiteetistä, varhaiskasvatuksen houkuttavuudesta työpaikkana ja alalla pysymisestä.
Vakaopettajat ovat halunneet ainakin 25 vuoden ajan kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta samaan opetusalan sopimukseen muiden opettajien kanssa. Siirto on hankala sen vuoksi, että sekä työnantaja että muut työntekijäjärjestöt vastustavat sitä. Varhaiskasvatuksen opettajien ainoa puolestapuhuja on OAJ.
Työnantaja on perinteisesti ollut sitä mieltä, että päiväkotien koko henkilökunta pitää pitää yhdessä ja samassa KVTES-sopimuksessa – siitä huolimatta, että kouluissakin tarvitaan useita eri työehtosopimuksia eri työtä tekeville henkilöstöryhmille. OVTES koskee vain opetushenkilöstöä.
– Varhaiskasvatuksen opettajien oikea paikka on samassa sopimuksessa muiden opettajaryhmien kanssa. Viimeistään vuoden 2018 varhaiskasvatuslain muutokset kirkastivat tämän, kun päiväkodeissa kasvatus- ja opetustehtävät ja pedagoginen vastuu määrättiin selkeästi opettajille. Nykyinen tilanne on jäänne ajoilta, jolloin varhaiskasvatus vielä oli osa sosiaalitoimea, Olli Luukkainen sanoo.
Sopimusalasiirrolla ei ole suoria vaikutuksia palkkoihin eikä työsuhteen ehtoihin, mutta muuten varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön palkkoihin tarvitaan tulevan sopimuskauden alusta tuntuva korotus. Vakaopettajat eivät havittele siirtymistä opetusvelvollisuustyöaikaan, sillä se ei sovellu päiväkotien toiminnan luonteeseen.
4. Työhyvinvointi saatava kuntoon – stressiä aivan liikaa
Neljäs kivijalka OAJ:n tavoitteissa on työhyvinvoinnin parantaminen. OAJ vie neuvottelupöytiin asioita, jotka liittyvät muun muassa työnohjaukseen, nuorten opettajien mentorointiin, työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä kuormitustekijöihin.
Muun muassa OAJ:n valtuusto on useissa yhteyksissä nostanut esiin huolen jäsenistön työssäjaksamisesta. Kysymys on koulutus-, tutkimus- ja kasvatusalaa laajemmasta asiantuntija-ammattien ongelmasta, jonka ratkaisumalleja OAJ ja neuvottelujärjestö Juko yhdessä ajavat.
– Esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamiseen, perhevapaisiin liittyviin asioihin ja työssä matkustamiseen haetaan ratkaisumalleja useissa eri neuvottelupöydissä, Luukkainen sanoo.
OAJ:n valtuusto on useissa yhteyksissä nostanut esiin huolen jäsenistön työssäjaksamisesta.
Opetusalan työolobarometrit ovat muiden selvitysten ohella osoittaneet jo useamman vuoden, etteivät työn ilo ja työstä innostuminen enää kannattele opettajia työssä entiseen tapaan, vaan arviot työoloista ja työkyvystä ovat heikentyneet selvästi.
Terveydelle vaarallista työstressiä on nyt opettajilla jopa enemmän kuin työntekijöillä keskimäärin. Opettajien työtyytyväisyys oli jo viimeisimmän barometrin mukaan heikentynyt alle suomalaisen työelämän keskiarvon.
OAJ:ssä on meneillään työhyvinvoinnin teemavuosi, joka jatkuu keväällä. Työhyvinvoinnin lukuvuosi 2019–2020 -nettisivusto tarjoaa läpi lukukauden erilaisia työkaluja työssäjaksamiseen.
+ Muistakin asioista neuvotellaan
Neuvotteluihin mahtuu mukaan myös paljon yksityiskohtaisia ja eri opettajaryhmien työtä ja työehtosopimuksia koskevia kehittämistavoitteita. Lue lisää tavoitteista ja neuvotteluiden etenemisestä.
Sopimusneuvottelut lähestyvät
- OAJ:n jäsenistöä koskevat sopimukset ovat voimassa maaliskuun 2020 loppuun asti.
- Sekä kunta-alan että yksityisen opetusalan neuvottelut käynnistyvät tammikuussa.