Nyt sähköistyy äidinkielen yo-koe – aineistojen merkitys kasvaa

Ylioppilaskokeen sähköistymisen pulssi etenee tänä syksynä äidinkielen ja kirjallisuuden kokeeseen. Ensimmäiseen digitaaliseen äidinkielen kokeeseen on ilmoittautunut 4 263 kokelasta. Ilmoittautuneita on noin 500 vähemmän kuin vuosi sitten.

Epävarmuus siitä, millainen uusi koe on, mietityttää niin opettajia kuin opiskelijoitakin.

Oulun Kastellin lukiossa 22 vuotta opettanut äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Karl Grünn ymmärtää huolen, mutta hänestä on hyvä muistaa, että opettajan suhtautumistapa vaikuttaa herkästi opiskelijoihin.

– Kaikki Suomen abit ovat nyt samassa veneessä, ja toivonkin, että opettajat valavat opiskelijoihin luottavaista mielialaa, Äidinkielen opettajain liiton lukiotyöryhmän jäsen kannustaa.

Tilanne on jo ihan toinen ennen ensi kevään yo-kirjoituksia. Silloin kaikki tietävät, millaisia olivat syksyn kokeet ja voivat siltä pohjalta paremmin valmistautua.

– Opettajat löytävät ajan kanssa oman tapansa opettaa uuden kokeen mukaiset asiat, ja arviointikriteerit tulevat tutuiksi parissa kolmessa vuodessa. Eikä tämä uudistus niin tavaton ole, työvuosiin sisältyy aina jonkinlaista muutosta, sillä sekä opetussuunnitelma että ylioppilaskoe kehittyvät jatkuvasti, Grünn muistuttaa.

Karl Grünn ja Kouvolan yhteislyseon lehtori, ÄOL:n puheenjohtaja Sari Hyytiäinen kertoivat uudistuvasta yo-kokeesta Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumissa Helsingissä elokuussa. Opettajat halusivat muun muassa tietää, miten opiskelijan kannattaa käyttää aineistoa osana omaa tekstiään ja kuinka pitkä tekstin tulee olla.

Äidinkielen koe on kaksiosainen, kuten aiemminkin. Ensimmäinen kokeista keskittyy erityisesti lukutaidon ja toinen kirjoitustaidon arviointiin.

– Molemmissa kokeissa aineistolla on iso merkitys, ja aineistojen käyttö on nykyelämän keskeisiä taitoja. Onkin hyvä, että myös opetus harjaannuttaa entistä enemmän aineistojen käyttöön, Grünn sanoo.

Sähköisessä kokeessa on mahdollista hyödyntää eri muodoissa olevia aineistoja. Tekstiaineiston, kuvien ja grafiikan lisäksi kokeissa voidaan käyttää esimeriksi katkelmia televisio-ohjelmista tai elokuvista, videoita ja animaatioita. Aineistona voi olla myös äänitiedosto, kuten radiohaastattelu.

Lukutaidon kokeessa arvioidaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. Kokeen osista toinen keskittyy media- ja asiatekstien ja toinen fiktiivisten tekstien analysointiin ja tulkintaan. Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeen mukaan hyvä teksti on noin 6 000 merkkiä pitkä, ja siinä on käytetty vähintään kahta aineistoa. Arvioinnissa sensori kiinnittää huomiota kirjoitustaidon kokonaiskuvaan, tekstin rakenteeseen, kieleen ja tyyliin, aineiston käyttöön, sisällön ja näkökulman valintaan sekä rajaukseen.

Sanavarasto, kielenhallinta ja kyky pitkän tekstin tuottamiseen ovat heikentyneet.

Grünn arvioi kirjoitustaidon kokeen olevan jatkossa entistä vaikeampi. Oman näkökulman valinta esimerkiksi tulee olemaan hyvän tekstin perusedellytys.

Koe on edelleen kuusituntinen, mutta uusi koe vienee opiskelijalta aikaisempaa enemmän aikaa. Enää ei kovin moni luultavasti lähde koetilasta heti kun se kello 12 on mahdollista.

Grünn on opettajavuosinaan havainnut muutoksia opiskelijoiden osaamisen tasossa. Se, mitä ylioppilaskoe ei mittaa eli esiintymistaito, on parantunut huimasti. Sen sijaan opiskelijoiden sanavarasto, kielenhallinta ja kyky pitkän tekstin tuottamiseen ovat heikentyneet.

– Sensorikokemuksellani arvelen, että uudenlaisen kokeen myötä tasoerot kasvavat aluksi ja yleinen taso saattaa hieman laskea. Parhaat ovat toki edelleen säkenöivän lahjakkaita, Grünn sanoo 18 vuoden sensorikokemuksella.

Äidinkielen koe on ylioppilastutkinnon ainut pakollinen, ja kokeella on iso merkitys myös jatko-opintoihin hakeutumisessa. Äidinkielen ylioppilaskoearvo-sanasta saa toiseksi eniten pisteitä korkeakouluvalinnoissa.

Grünnin mielestä äidinkielen arvosana sopii hyvin korkeakouluvalintojen pohjaksi, sillä nykykokeen tehtävät mittaavat oikeasti eri asioita. Sekä kirjoittamisen että luetun ymmärtämisen taidot ovat tärkeitä korkeakouluopinnoissa.

Äidinkielen koetta on aktiivisesti kehitetty, ja se pyrkii mittaamaan olennaisia asioita kuten tekstien ymmärtämistä ja oman ajattelun kielentämistä.

– Äidinkielenopettajilla on paljon vastuuta nuorten tulevaisuudesta, ja ylioppilaskokeen merkitys korkeakouluvalinnoissa ryhdistää lukio-opiskelua. Näin koe samalla tukee opettajan työtä.

Lukion tehtävä on muun muassa kasvattaa suvaitsevaisuuteen ja yhteisten asioiden hoitamiseen. Siksi ylioppilaskokeen aineistoon on Karl Grünnin mukaan perusteltua sisällyttää monenlaisia aineistoja, jotka tukevat moniarvoista ja suvaitsevaista maailmankuvaa.

Äidinkielen lukutaidon koe aloittaa syksyn 2018 ylioppilaskirjoitukset maanantaina 17.9. Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen toinen osa, kirjoitustaidon koe, on vuorossa tiistaina 25.9.