Yliopisto-opintojen keskeyttäminen on suuri huolenaihe kaikkialla. Yhdysvalloissa kaksi kolmesta keskeyttää opinnot, ja Euroopassakin näin käy keskimäärin 30 prosentille opinnot aloittaneista.
Suomessa yliopistotason kemian opinnot keskeyttää noin 40 prosenttia opiskelijoista, pääaineen vaihtajat mukaan lukien. Yliopistojen laitoksille jaetaan rahaa suoritettujen tutkintojen perusteella, joten potentiaalisten keskeyttäjien varhainen tunnistaminen ja tukeminen voivat olla niille taloudellinen kohtalonkysymys.
Turun yliopiston dosentti Mika Lastusaari osoittaa väitöksessään, että tietyt oppimistavat ovat vahvasti kytköksissä kemian opintojen keskeyttämiseen tai pääaineen vaihtamiseen. Jatkumon ääripäissä ovat alistuvat pintaoppijat ja käytännölliset syväoppijat.
– Alistuvat pintaoppijat opettelevat asioita ulkoa eivätkä edes yritä ymmärtää asiaa syvemmin. Oppimistapa ennusti opintojen keskeytymistä kokonaan, Lastusaari sanoo.
Käytännöllisillä syväoppijoilla käytännöllisyys liittyy laboratoriotyöhön: laboratoriossa haetaan vastausta kysymykseen, mitä kemia on. Tähän ryhmään kuuluvat jäivät varmimmin opiskelemaan kemiaa.
– Teknisillä pintaoppijoilla päämäärät ovat selvillä, mutta ne eivät ole kemiassa. Kemiasta kiinnostavat vain arvosanat, joista voi olla apua esimerkiksi lääketieteelliseen pyrkiessä. Tekninen pintaoppiminen liittyykin pääaineen vaihtamiseen.
Oppimistapoihin ja keskeyttämisiin voidaan vaikuttaa. Kemian opetuksessa tulisi Lastusaaren mukaan kehittää erityisesti laboratorioharjoituksia.
– Keskeyttämiset vähenevät myös yhteishenkeä rakentavalla ryhmäyttämisellä. On tärkeää, että uutta opiskelijaa ei heti istuteta yksikseen luentosaliin, vaan opiskelijaryhmälle esitellään koko laitoksen toimintaa.
Tutkimukseen osallistui 1 412 kemian opiskelijaa neljästä suomalaisesta yliopistosta. Tutkimuksessa kehitetty Chem Approach -kyselykaavake auttoi ennakoimaan opintojen jatkuvuutta oppimistapojen perusteella.
Tutkija uskoo, että työkalulle olisi käyttöä yliopiston ulkopuolellakin.
– Keskeyttämiset ovat iso ja kallis ongelma myös ammatillisessa koulutuksessa. Olisi mielenkiintoista päästä kokeilemaan kyselyä sielläkin.
Väitös
Persistence in major in relation to learning approaches – Development of a questionnaire for university chemistry students. Turun yliopisto 2018.
Väitös verkossa: