Paneeli haastoi opettajia hakemaan päättäjiksi

Kunnista on tulossa sivistyskuntia, mikä on syytä muistaa kevään kuntavaalien uurnilla.

Jos hallituksen esitys sote-uudistuksesta menee eduskunnassa läpi, sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille tai hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Tällöin kasvatuksesta, koulutuksesta ja sivistyksestä tulee kuntien päätehtävä, joka haukkaa niiden budjeteista peräti 58 prosenttia.

Educa verkossa -tapahtuman puoluejohtajakeskustelun sote-mielipiteissä näkyi selkeästi hallitus–oppositio-jako: oppositio haastoi hallitusta.

OAJ:n kuntavaalivaikuttamista luotsaava erityisasiantuntija Pauliina Viitamies toivoisi, että keskustelussa päästäisiin jo tästä jaottelusta eteenpäin.

– Kunnissa on puoluetaustasta riippumatta löydettävä yhteinen sävel edistää koulutusta, hän sanoo.

Osalle puolueiden puheenjohtajista sote-uudistus merkitsi koulutuksen kannalta uhkaa, osalle mahdollisuutta.

Esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puhui sotesta kaksiteräisenä miekkana: toisaalta hyvä, että kunnat voivat soteuudistuksen jälkeen keskittyä koulutukseen, sivistykseen ja osaamiseen. Toisaalta, jos kasvatus ja koulutus on kuntien suurin tehtävä, silloin ne joutuvat rahavajeessa ensimmäisinä leikkausuhan alle.

Opetusministeri Jussi Saramo Vasemmistoliitosta totesi ja pääministeri Sanna Marin demareista komppasi, että kunnat ovat nykyisin suossa pitkälti soten kasvavien menojen takia, minkä takia sotepalvelujen siirtyminen pois kunnilta avittaa kuntataloutta.

OAJ:n koulutuspoliittisen edunvalvonnan kannalta kiinnostavana nostona pääministeri Marinin suusta kuultiin pohdintaa mahdollisesta ryhmäkokojen mitoituksesta.

Marin nosti esiin, että hallitus on jo pienentänyt ryhmäkokoja varhaiskasvatuksessa.

– Ihan yhtä lailla meidän pitää keskustella siitä, tarvitsisimmeko perusopetukseen sitovampia rajoja ryhmäkokoihin. Näin koulutus ei olisi aina se, josta ensimmäisenä nipistetään, kun kunnassa on talousvaikeuksia, Marin sanoi paneelissa.

OAJ on pitkään ajanut sitovaa opettajamitoitusta eri koulutusasteille, jotta oppilas- ja opiskelijamäärät opettajaa kohden pysyisivät aisoissa.

Opettajamitoitusta OAJ pitää esillä myös kuntavaalien alla. Pauliina Viitamiehen mukaan oli hienoa kuulla, että myös pääministeri pohtii ryhmäkokojen rajaamista.

Viitamies kuitenkin muistuttaa, että sanoivat puheenjohtajat paneelissa mitä tahansa, mitoituksista päätetään kunnissa. Siksi kuntavaaleissa äänestämällä voi tähänkin asiaan vaikuttaa.

Puoluejohtajat tuntuivat ymmärtävän, että koulutuksen laatu on monen tekijän summa.

Puoluejohtajat olivat selkeästi perehtyneet OAJ:n vaalitavoitteisiin.

– Ilahduin erityisesti, että he nostivat esiin myös opettajien jaksamisen, opetuksen laadun ja pienemmät ryhmäkoot, Viitamies sanoo.

Puoluejohtajat tuntuivat myös ymmärtävän, että koulutuksen laatu on monen tekijän summa, ja siihen tarvitaan esimerkiksi hyvinvoivaa henkilöstöä ja riittävää oppimisen tukea. He myös pitivät lähiopetusta opetuksen perustana.

Osa puoluejohtajista kannusti opettajia ja muita kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijoita asettumaan ehdolle ja siten päättämään asioistaan.

Tämä on tärkeää, sillä vaikka puoluejohtajien puheet olivat opetusalan näkökulmasta hyvin rohkaisevia, kunnat itse päättävät, miten esimerkiksi oppimisen tukeen ja monipuoliseen kielivalikoimaan satsataan.

– Koulutuksen laatu on ihan jokaisen kuntapäättäjän vastuulla. Talousasiat eivät ole koskaan helppoja, mutta nyt päätetään, satsataanko lapsiin ja nuoriin ja pelastetaanko tämä maa, Viitamies summaa.