Suomen koulut ovat edelleen erittäin hyviä ja opettajat tekevät erinomaista työtä. Myös koulujen väliset erot ovat yhä pienimpiä maailmassa.
Silti tuudittautumiseen ei ole varaa, jos mielii tulevaisuudessakin olla koulutuksen kärkimaa, koska Suomen oppimistulosten suunta on laskeva. Näin voi summata joulukuussa julkaistua Pisa-tutkimusta, jossa mitattiin lukutaitoa.
Suomi jakaa kuudennen sijan lukutaidossa Kanadan kanssa ollen paras Pohjoismaa. Euroopan maista vain Viro kiri Suomen ohi.
Muut Suomea edellä olevat maat ovat Aasian erityisalueita tai kaupunkivaltioita, joiden koulumalli on erilainen kuin meillä. Siksi niiden tuloksia ei ole mielekästä verrata kokonaisten maiden tuloksiin.
– Tulokset tehdään opettajien perustyössä. Nyt tarvitaan lisää opetusta, oppimisen tukea ja pienempiä ryhmäkokoja, jotta opettajat voivat edelleen tehdä työtään hyvin ja voida itsekin hyvin, OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo korostaa.
Hyvillä tuloksilla on varjonsa. Lukutaito on pysynyt suurin piirtein vuoden 2015 tasolla, mutta osaaminen uhkaa eriytyä. Lisäksi suomalaislasten osaamisen trendi on ollut laskeva jo yli kymmenen vuotta.
Suomen tulosten laskua selittää se, että yhä suurempi osa oppilaista on pudonnut heikon lukutaidon tasolle. Hyvin lukevien osuus ei sen sijaa ole merkittävästi muuttunut.
Esimerkiksi vuonna 2009 erittäin heikosti lukevia lapsia oli ysiluokkalaisista kahdeksisen prosenttia. Nyt heidän osuutensa on noussut liki 14 prosenttiin.
– Kansainvälisesti vertaillen heikosti pärjääviä on vähän, mutta heidän osuutensa on kasvanut nopeasti Pisa-historian aikana. Pisa-tuloksista tulee katsoa trendejä, ei yksittäisiä voittoja. Näin koulutusta voidaan kehittää pitkäjänteisesti.
Ikäluokasta lähes 8 000 lasta jää ilman jatko-opintoihin riittävää lukutaitoa.
Oppilaiden sosioekonomisen taustan yhteys koulumenestykseen on entistä vahvempi. Tämä yhteys on ollut Suomessa aiemmissa Pisa-tutkimuksissa jopa OECD-maiden pienimpiä. Nyt Suomi on OECD:n keskiarvossa.
– Ennen koulu pystyi tasaamaan taustan merkitystä paremmin. Kehitys huolestuttaa tasa-arvon ja yhteiskunnan vakauden kannalta, Salo sanoo.
Vaikka tyttöjen ja poikien välinen lukutaitoero ei ole kasvanut, ero on pitkään ollut Suomessa OECD-maiden suurimpia. Tytöistä joka viidestoista on heikko lukija, pojista joka viides. Kuitenkin tytöistä joka viides lukee erinomaisesti, pojistakin joka kymmenes.
Lukutaidon heikkeneminen kertoo Salon mielestä siitä, että lukuharrastus on vähentynyt kaikilla oppilailla.
– Kaikenlaisesta lukemisesta on hyötyä, koska lukemisen määrällä on suora yhteys tuloksiin.
Kaikkia heikosti pärjääviä oppilaita voitaisiin OAJ:n mielestä auttaa esimerkiksi turvaamalla riittävä erityisopetus jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Mitä aiemmin oppimisen eroihin puututaan, sitä parempi.
Perusopetuksen perusrahoitus pitää viimeistään nyt saada kuntoon.
Osaamisen eriytyminen on Pisa-tutkimuksen mukaan yleiseurooppalainen trendi.
– Riittääkö laskeva ja eriytyvä trendi todella Suomelle? Salo haastaa päättäjiä.
Jos häneltä kysytään, ei ainakaan pitäisi.
– Kunnianhimon tulisi olla aivan eri tasolla kuin nyt. Perusopetuksen perusrahoitus pitää viimeistään nyt saada kuntoon. Yksittäiset kehityshankkeet ja visiot eivät riitä kääntämään suuntaa.
OAJ vaatii myös opettajamitoitusta pitämään ryhmäkoot riittävän pieninä ja takaamaan tukea ja ohjausta.
Rohkaisevaa Pisa-tuloksissa on, että sillä todella on väliä, mitä kouluissa ja koulutuspolitiikassa tehdään. Tätä OECD:n koulutusosaston johtaja Andreas Schleicher korosti Pisa-seminaarissa Helsingissä joulukuussa.
Laskevia oppimistuloksia on pystytty kääntämään nousuun maissa, joissa koulutukseen on laitettu paukkuja.
Esimerkiksi Ruotsi on pysäyttänyt Pisa-tulostensa jyrkän laskun satsaamalla muun muassa perusopetuksen opettajien osaamiseen ja palkkoihin. Viron tulokset taas ovat nousseet vuosia.
– Viron koulu paljolti Suomen kaltainen, mutta opetusta annetaan enemmän ja ryhmät ovat pienempiä, Salo pohtii.
Pisan taustakysymysten perusteella opettajat vaikuttavat suoraan esimerkiksi siihen, ovatko 15-vuotiaat tyytyväisiä omaan elämäänsä. Suomessa he ovat. Hyvien oppimistulosten yhdistyminen oppilaiden hyvinvointiin on maailman mittakaavassa poikkeuksellinen tulos.
– Tämä on sen ansiota, että suomalaiseen opettajuuteen kuuluu jokaisen oppilaan välitön ja inhimillinen kohtaaminen, Jaakko Salo kiteyttää.
Näin Pisa-tutkimus tehdään
- Läntisten teollisuusmaiden järjestö OECD arvioi 15-vuotiaiden koululaisten osaamista kolmen vuoden välein. Pisa-testejä on tehty vuodesta 2000.
- Testattavana on vuorotellen yksi kolmesta pääalueesta, joita ovat lukutaito, luonnontieteet ja matematiikka.
- Nyt julkaistut tulokset ovat vuodelta 2018 ja niissä keskityttiin lukutaitoon.
- Tutkimukseen osallistui 79 maata, talousaluetta tai suurkaupunkia.
- Suomessa osallistujia oli noin 8 000 koululaista 200 koulusta.