Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteet OVTES-sopimuksessa varhaiskasvatuksen kannalta?
Tehtäväkohtaisen palkan parantaminen on ykkösjuttu. Vähimmäistavoitteena on jäsenten ostovoiman turvaaminen, mutta isommassa kuvassa varhaiskasvatuksen palkkauksen jälkeenjääneisyys on niin suuri, että sitä on alettava kääntämään toiseen suuntaan.
Millaiset palkankorotukset ovat realismia?
On selvää, että tämä palkkauksen takamatka on niin pitkä, että yhdellä rysäyksellä sitä ei saada kuntoon. Mutta tuntuva korjausliike on nyt aloitettava. Siksi OAJ tavoittelee monivuotista palkkaohjelmaa niin varhaiskasvatukseen kuin muillekin opettajille.
Odotukset palkankorotuksista ovat ennenkin olleet kovat. Mikä nyt on toisin?
Yhä laajemmin ymmärretään, että varsinkaan varhaiskasvatuksessa nykyinen opetushenkilöstön palkkaus ei vastaa tehtävien vaativuutta.
Sekin myönnetään, että palkkaus on tärkein tekijä alan vetovoiman ja esimerkiksi henkilöstöpulan kannalta. Työn vaativuus on lakimuutosten myötä kasvanut ja sen tulee näkyä myös palkassa.
Ymmärtääkö työnantajapuoli asian samalla tavalla?
Varhaiskasvatus on kuntien lakisääteinen tehtävä. Olisi outo ajatus, ettei sitä haluttaisi tehdä mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi kelpoisuusvaatimuksien ja varhaiskasvatussuunnitelman noudattaminen ovat tehtäviä, joiden täyttäminen asettaa selkeät tavoitteet työnantajallekin.
Myös kuntalaiset haluavat lapsilleen laadukasta varhaiskasvatusta. Tähän vaatimukseen vastaaminen on tietenkin aivan keskeinen työnantajan intressi.
Miten varhaiskasvatuksen merkitys pitäisi ymmärtää neuvottelupöydässä?
Kunnalla työskentelevän varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön palkoista ja työehdoista neuvotellaan nyt ensi kertaa OVTES:n pääryhmässä.
Haluan, että siellä ymmärretään, että opettajuuden ketju varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.
Pula koulutetusta opetushenkilöstöstä on varhaiskasvatuksessa huutava. Sitä ei ratkaista pelkällä koulutusmäärien lisäämisellä. Vetovoiman parantuminen vaatii työnantajalta selkeän lisäpanostuksen.