Suomalaiset opettajat ottavat maahanmuuttajaoppilaiden tukemisen tosissaan, kertoo Refugees Well School -tutkimus. Etenkin valmistavien luokkien opettajat olivat asialle vahvasti omistautuneita.
– Toisaalta kuormituksen kasvua pelättiin, sanoo tutkimuksessa mukana ollut väitöskirjatutkija Reeta Kankaanpää Tampereen yliopistosta.
EU:n rahoittamassa tutkimushankkeessa testattiin psykososiaalisia kouluinterventioita, joiden tarkoituksena on edistää pakolais- ja maahanmuuttajanuorten mielen hyvinvointia.
Mukana oli kuusi Euroopan maata. Suomessa toteutuksesta vastasi Tampereen yliopisto.
Vuosina 2019–2020 toteutetussa hankkeessa oli mukana 16 yläkoulua eri puolilta Suomea. Hankkeeseen liittyviin koulutuksiin osallistui 146 opettajaa ja muuta koulun henkilöstöön kuuluvaa.
Tutkittavana oli kolme erityyppistä interventiota.
Ensimmäisessä harjoiteltiin selviytymiskeinoja: koulupsykologit, koulukuraattorit ja erityisopettajat saivat käyttöönsä välineitä, joilla työstää nuorten traumaperäisiä oireita.
Oppilashuollon henkilöstölle opetettiin muun muassa oireileville nuorille tarkoitettuja rooliharjoituksia ja kotona ennen nukkumaanmenoa tehtäviä harjoituksia, joilla pyritään rauhoittumiseen ja oman tilan ottamiseen.
– Perusasiat osattiin jo ennestään, mutta traumakeskeinen kokemus puuttui. Moni koulupsykologikin kertoi, ettei ollut saanut tämäntyyppistä koulusta aikaisemmin, Kankaanpää kertoo.
Vertaissuhteet voimavarana -interventiossa opettajat perehtyivät nuorten välisten sosiaalisten suhteiden parantamiseen kouluympäristössä.
– Ryhmätapaamisissa oppilaat voivat opetella myötäelämistä esimerkiksi draaman avulla. Samalla he oppivat tunnistamaan omia ja toisten kulttuurisia tapoja.
Kolmannessa interventiossa tavoitteena oli lisätä opettajien tietoisuutta maahanmuuton vaikutuksista oppimiseen. He saivat myös käytännön työkaluja oppimisen ohjaukseen ja monikulttuurisiin vanhempaintapaamisiin.
Interventioon kuului verkkokurssi, jossa on runsaasti materiaalia muun muassa trauman vaikutuksesta oppimiseen, maahanmuuttajanuoren sosiaalisista suhteista ja voimavaroista sekä opettajien omasta hyvinvoinnista.
– Kurssin materiaalit ovat edelleen vapaasti saatavilla Moodlessa, Kankaanpää vinkkaa.
Opettajat korostivat olevansa opettajia, eivät terapeutteja.
Opettajat kertoivat vieroksuvansa terapeutin roolia ja korostivat olevansa opettajia.
Kankaanpään mukaan opettajat eivät pitäneet asianaan toimia terapeuttina lapselle, ja moni ihmetteli, miksi heitä ylipäätään piti näihin tehtäviin valmentaa.
– Käytännössä myötätunto kovia kokenutta nuorta kohtaan kuitenkin ajaa opettajan usein terapeutin rooliin. Tässä tilanteessa on tärkeää, että koulussa on tarpeeksi psykologeja ja kuraattoreita opettajan taakkaa jakamassa.
Tutkimushanke
- EU:n rahoittamassa tutkimushankkeessa oli mukana Belgia, Tanska, Suomi, Norja, Ruotsi ja Iso-Britannia. Suomessa toteutuksesta vastasi Tampereen yliopisto.
- Vuosina 2019–2020 toteutetussa hankkeessa oli mukana 16 yläkoulua eri puolilta Suomea.