Rahoituksen fokusta on siirretty oppimateriaaleista opetukseen ja ohjaukseen. Mukaan on – viime metreillä – otettu maininta opinto-ohjauksen laadusta.
Esimerkiksi näitä asioita OAJ lausunnossaan ehdotti ja sai läpi oppivelvollisuuden pidentämisestä eduskunnalle annettuun lakiesitykseen.
Lakiesityksessä todetaan nyt esimerkiksi, että henkilökohtainen ohjaus on sitä laadukkaampaa, mitä vähemmän ohjattavia opolla on.
Uudistuksella pyritään aiempaa paremmin tukemaan nuorta oman opintopolun löytämisessä. Ohjauksen vahvistamiseen on myös kohdennettu rahoitusta.
– Rahalla pitää palkata lisää opoja, jotta uudistus onnistuisi, koulutuspäällikkö Nina Lahtinen OAJ:stä sanoo.
Ministeriö aikoo selvittää OAJ:n ajaman opomitoituksen tarvetta lähiaikoina.
Yksi saavutus järjestölle on, että nuorten valmiuksia opiskella toisella asteella parannettaan jo peruskoulussa.
Armovitoset jäävät historiaan jo arviointikriteerien uudistuessa, ja uuden lain turvin opinto-ohjausta tehostetaan tarvittaessa kasi–ysiluokilla ja ysiä seuraavana kesänä.
OAJ:n mielestä suuri puute lakiesityksessä on edelleen se, ettei lukioita ja amiksia velvoiteta järjestämään tukiopetusta.
Lisäksi ensimmäisen vuoden rahoitus huolettaa yhä. OAJ:n mielestä rahoituksen painopistettä pitäisi siirtää elo–joulukuulle 2021, jotta kaikille amiksen ja lukion opiskelijoille saataisiin esimerkiksi läppärit heti opintojen alussa.
Tavoitteena oppivelvollisuusuudistuksessa on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaisi ammatillisen perustutkinnon tai ylioppilastutkinnon. OAJ kannattaa uudistusta, koska tutkinnon suorittaminen vähentää tutkitusti työttömyysriskiä.
Eduskunta päättää uudistuksesta loppuvuoden aikana. Velvoite ohjata nuori peruskoulusta toiselle asteelle astuisi voimaan jo vuoden alussa, laki kokonaisuudessaan elokuussa 2021.
6.11.2020 ilmestyvässä Opettaja-lehdessä pureudutaan siihen, mitä oppivelvollisuusuudistus tarkoittaisi opettajan arjessa.