Suomalaisten opiskelupolku halutaan tästä syksystä alkaen turvata 18-vuotiaaksi asti. Tämä tarkoittaa lisääntynyttä tarvetta opintojen ohjaukselle.
– Nyt jollain on koko ajan velvollisuus ohjata oppivelvollista. Tähän asti sitä ei ole ollut peruskoulun jälkeen, erityisasiantuntija Tuomo Laakso OAJ:stä summaa.
Oppivelvollisuuden laajennus astui voimaan elokuun alusta ja se toteutetaan ikäluokka kerrallaan. Eri vaiheiden ohjaus- ja tukitoimia varten valtio on laskenut lähes 20 miljoonan euron vuosittaisen korvamerkitsemättömän lisämäärärahan koulutuksen järjestäjille.
Mutta kohdentuvatko nämä rahat oikein? Sekä OAJ:lle että Suomen opinto-ohjaajien yhdistykselle Sopolle on tullut eri puolilta Suomea viestejä siitä, että lisääntyneistä ohjausvelvoitteista huolimatta opinto-ohjaajia ei ole palkattu lisää.
Ilahduttaviakin merkkejä on. Esimerkiksi Sopon puheenjohtaja Armi Nurmi aloitti työt Turun ammatti-instituutissa huhtikuussa. Uuden opon palkkaus oli oppilaitoksen reaktio oppivelvollisuuden laajentamiseen. Ohjauksen resursseihin aiotaan ammatti-instituutissa esittää lisäystä myös ensi vuonna.
Opiskelijat ovat edelleen hyvin eriarvoisessa tilanteessa.
Sekä OAJ että Sopo ovat jo pitkään suositelleet, että yhdellä opinto-ohjaajalla olisi enintään 200 ohjattavaa opiskelijaa. Nurmen mukaan tähän on monessa opinahjossa matkaa. Kirjavin tilanne on ammatillisessa koulutuksessa.
– Opiskelijat eri puolilla Suomea ovat edelleen hyvin eriarvoisessa tilanteessa.
Nurmen työpaikalla ohjattavia opiskelijoita on oposta riippuen 250–500. Rehtori Päivi Lehtisen mukaan tavoitteena on päästä 300–350 ohjattavaan yhtä opoa kohden.
Perusopetuksessa opojen työn uusi elementti on tehostettu oppilaanohjaus sitä tarvitseville 8.–9.-luokkalaisille. Sen aikana oppilaalle laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma.
Opoilla on velvollisuus ohjata kesän aikana niitä, jotka eivät ole saaneet peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa.
– Yksilöllisen suunnittelun ja opon työn määrä on viime vuosien aikana lisääntynyt monessa paikassa räjähdysmäisesti. Tuohon työhön tarvitaan aikaa, Nurmi sanoo.
Lukioissa keskeyttämisuhan alla olevilla opiskelijoilla on nyt oikeus saada lisää opinto-ohjausta. Nurmi veikkaa, että velvoitteen myötä tarve yksilöllisille tapaamisille kasvaa entisestään.
Parhaillaan lukion opoja työllistää myös opetussuunnitelman perusteiden uudistus. Siirtymäajan opinto-ohjaajat sumplivat lukio-opintoja opiskelijoiden kanssa kahdella eri systeemillä ja termistöllä.
– Lukiolain uudistuksen myötä tuli velvoittavaksi, että jokaiselle tehdään yksilöllinen ylioppilaskirjoitussuunnitelma ja jatko-opintosuunnitelma, ja nämäkin vaativat opolta aikaa, aiemmin Salon lukiossa työskennellyt Nurmi sanoo.
Myös ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalla on oppivelvollisuuden laajentumisen myötä oikeus saada lisää opinto-ohjausta, mikäli hänen opintonsa uhkaavat keskeytyä. Lisäohjaukseen on oikeus niilläkin opiskelijoilla, jotka hakevat ammatillisen perustutkinnon jälkeen jatko-opiskelupaikkaa mutta eivät sitä saa.
Nurmesta on nurinkurista, miten ammatillisessa koulutuksessa opinto-ohjaajien määrät vaihtelevat Suomessa kaikkein räikeimmin.
– Monesti ne, jotka perusopetuksessa tarvitsevat eniten tukea ja ohjausta, siirtyvät ammatilliseen koulutukseen.
Kun Nurmi kertaa opinto-ohjaajien uusia velvoitteita, sama teema toistuu: yksilöllistä ohjausta on entistä enemmän ja opinto-ohjaajat tarvitsevat siihen aikaa. Laadukas ohjaaminen ei onnistu, jos ohjattavia on liikaa.
Jos ohjattavia on esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa paljon enemmän kuin 200 per opinto-ohjaaja, opon työn luonne muuttuu koordinoivaksi: kun kaikkien huolia ei ehdi käsitellä itse, työtä pitää jakaa eteenpäin esimerkiksi vastuuopettajille.
– Ja tässä pitäisi pitää huolta, että heillä on ohjaamiseen riittävä osaaminen, ja näin ei valitettavasti aina ole.
Kun ohjaustyö pirstaloituu, on Nurmen mukaan entistä hankalampi määrittää, kuka oppilaitoksessa vastaa ohjauksesta. Ohjaustyöhön ei myöskään aina palkata koulutettuja opinto-ohjaajia.
– Työnhakuilmoituksissa kelpoisuusehdot ohjaajalle voivat olla hyvin väljät, mikä näkyy myös palkkauksessa.
Oppivelvollisuuden laajennus on viety läpi tiukalla aikataululla, ja opetuksen järjestäjät ovat toimeenpanossa eri vaiheissa. Onkin nyt tärkeää seurata tarkasti, miten ohjausresurssit riittävät.
OAJ tekee tämän vuoden aikana kyselyn, jolla selvitetään, onko opinto-ohjaajien määrää lisätty ja miltä esihenkilöiden, opettajien ja opinto-ohjaajien työmäärä näyttää uusien velvoitteiden myötä.
– Tämä on sen kokoluokan uudistus, että sen toimeenpano vaatii pitkäaikaista seurantaa, OAJ:n Tuomo Laakso toteaa.
Armi Nurmen mukaan opinto-ohjaajilla itsellään on tärkeä rooli tehdä työnsä näkyväksi.
– Lainsäädännössä on nyt selkiytetty, mitä meiltä odotetaan. Käytännön työn kautta pystymme näyttämään, mihin resursseja tarvitaan.
Viesti ohjausresurssin riittävyydestä kuuluu erityisesti kuntapäättäjille, jotka viime kädessä päättävät, miten kasvatuksen ja koulutuksen valtionosuudet kunnissa käytetään.
OAJ:n sivuilta löytyy oppivelvollisuuslaskuri. Se kertoo, kuinka paljon ohjausresurssia on laskettu tarvittavan uusien velvoitteiden toteuttamiseen perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa
– Opetuksen järjestäjän kannattaa varmistaa, että henkilöstöä on riittävästi ja että se on mitoitettu oikein eri asteille. Toivoisin, että myös henkilöstön jaksamisesta pidettäisiin huolta, Nurmi sanoo.
Laakson ja Nurmen mukaan laadukas opinto-ohjaus ympäri Suomen taataan vain sitovalla, lakiin kirjatulla opojen vähimmäismäärällä. Määrän selvittäminen toisen asteen koulutuksessa mainitaan myös hallitusohjelmassa.
Soittokierros opetus- ja kulttuuriministeriöön osoittaa, että asia ei ole tällä hetkellä valmistelussa. Oppivelvollisuuden laajentamisen toteutumista aiotaan seurata, ja sitä varten ministeriössä on valmisteilla työkaluja.
Oppivelvollisuuslaskurin löydät täältä: