Vuoden koulun henkilöstö palkitsee toisiaan ja oppilaitaan

Kekkerikeisarinna, stand up -koomikko ja cheerleader-tanssija. Könönpellon koulussa Varkaudessa opettajat uskaltavat laittaa itsensä likoon ja erilaisuus on rikkautta.

Könönpelto on paitsi hyvä paikka oppia myös hyvä paikka opettaa ja työskennellä. Kollegat huomioidaan niin käytävällä kohdatessa kuin järjestämällä koko henkilökunnan tapahtumia pari kertaa vuodessa.

Viikoittain on mukavia pikkujuttuja kuten perjantai-iltapäivän bingo tai disko.

– Pienikin huomioiminen on tärkeää. Minulla on esimerkiksi tapana kysellä uusilta työntekijöiltä käytävillä tavatessani, onko kaikki hyvin, Könönpellon rehtori Päivi Malkki kertoo.

 

Luokanopettaja Jukka Hartikainen huolehtii juhlien äänentoistosta ja toimii tilaisuuksissa stand up -koomikkona.

Kekkerikeisarinna taas on luokanopettaja Katja Taskinen, joka paneutuu juhliin ja tilaisuuksiin huolella yksityiskohtia myöten. Jos teemana on esimerkiksi 50-luku, niin vaatteet, syömiset ja jopa autot ovat teeman mukaisia.

– Tälle porukalle on todella palkitsevaa järjestää juhlia ja virkistystapahtumia, koska osallistumisprosentti hipoo aina sataa. Koko henkilökunta on iloisesti mukana kaikessa, Taskinen kehuu.

Hartikainen puolestaan kiittää Taskisen uskallusta heittäytyä.

– Kekkerikeisarinna saa innostettua meidät muut mukaan, ja me kaikki uskallamme osallistua omalla panoksellamme, Hartikainen sanoo.

Luokanopettaja Jukka Hartikainen huolehtii koulun tilaisuuksien äänentoistosta.

Korona-ajan suurin murhe työyhteisössä on ollut yhteisen opettajanhuoneen puuttuminen. Opetus on jatkunut normaalisti, mutta yhteisöllisyys on kärsinyt koronarajoituksista.

– Moni kaipaa opettajainhuoneesta saamaansa virtaa ja nauruterapiaa, eräissä juhlissa cheerleader-tanssijanakin nähty Malkki kertoo.

Moni kaipaa yhteisen opettajainhuoneen nauruterapiaa.

Könönpellon koulu on esikaupunkialueen alakoulu, jossa on luokat ykkösestä kuutoseen sekä esiopetuksen ja alkuopetuksen yhdistävä pienten koulu. Tie Vuoden kouluksi alkoi kymmenisen vuotta sitten, kun Könönpelto aloitti Pro koulu -pedagogiikan toteuttamisen.

Pro koulu on tutkimustietoon perustuva käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisemiseen kehitetty koko koulun toimintamalli, joka tukee opettajien kasvatusosaamista.

Koulu luo yhteiset tavoitteet ja ohjaa oppilaiden käyttäytymistä positiivisen palautteen avulla. Käytännöt on sovittu myös oppilaiden ei-toivotun käytöksen kohtaamista varten.

Rehtori Päivi Malkki on ollut mukana valtakunnallisessa Pro koulu -kehittämistyössä, ja hän toimii omassa kaupungissaan menetelmän ohjaajana.

– Pro koulu antoi meille kunnon työvälineet toimintamme kehittämiseen. Kaikki tukevat toisiaan, eikä kenenkään tarvitse selviytyä yksin, Malkki sanoo.

 

Jukka Hartikainen tuli Könönpeltoon vuonna 2008, ja hän on nähnyt ajan ennen ja jälkeen Pro koulu -pedagogiikan. Hartikainen kehuu erityisesti rehtorin työpanosta.

– Menetelmän myötä olemme systemaattisesti kehittäneet toimintaamme, ja Vuoden koulu -palkinto on tämän johdonmukaisen kehittämisen tulos. Malli on parantanut selkeästi myös koko henkilöstön hyvinvointia, Hartikainen toteaa.

Könönpellon koulussa viihtyvät niin oppilaat kuin henkilökuntakin.

Könönpelto on nykyään arvoyhteisö. Yhteiset arvot on käyty huolella läpi, ja niihin on oikeasti sitouduttu. Kaikki toiminta perustuu kolmeen arvoon: yhteisöllisyys, välittäminen ja kannustaminen.

– Meillä arvot eivät ole jotain, joka kirjataan lukuvuosisuunnitelmiin tietyin väliajoin. Me toimimme arvojemme mukaan joka päivä, Malkki kuvaa.

Rehtorin mielestä työyhteisö on nyt niin hyvä kuin se ylipäätään voi olla. Toimintakulttuurin muutosprosessi vei viitisen vuotta.

– Olemme työyhteisönä oppineet paljon, myös hyvästä käytöksestä. Nyt pyrimme aina asialliseen keskusteluun ja jaamme myös aikuisten kesken hyvän käytöksen kortteja, Malkki kertoo.

Kortti on Pro koulun tapa palkita oppilasta hyvästä käytöksestä. Välillä oppilas “narautetaan” onnistumisista. Koulun henkilökunnalla on koko ajan antennit pystyssä, jotta kaikkien onnistumiset havaitaan.

– Pyrimme antamaan jokaiselle oppilaalle onnistumisia. Niinpä ne oppilaat, joilla on käytöksessä haasteita, yritetään palkita heti, kun siihen on aihetta, Hartikainen sanoo.

 

Kortin voi saada yksittäisen oppilaan lisäksi kokonainen luokka. Kun luokka saa riittävän määrän kortteja, palkintona on mukavuustunti. Monet luokat haluavat esimerkiksi leikkiä koulupiilosta.

Koko koulukin on mahdollista palkita kortilla. Jos esimerkiksi naulakkosiisteyden harjoittelu on tuottanut tulosta, on se kortin paikka.

Kun koulu on saanut viisi korttia, kaikki saavat jotain kivaa, vaikkapa jätskit. Kortteja jakavat myös siistijät ja keittiöhenkilökunta.

Esiopetus on toteuttanut positiivisen ryhmässä oppimisen Pro koulu -pedagogiikkaa koulun mukana alusta lähtien. Hyvien kokemusten perusteella aloitettiin kehittämään Pro varhaiskasvatus -toimintaa kolme vuotta sitten.

Varhaiskasvatuksen opettaja Minna Törrönen palkitsee eskarilaisia hyvän käytöksen kortilla.

Eskarilaiset saavat palkitsemiskortin mukaansa näyttääkseen sitä kotona.

– Eskarilaisten on helpointa kertoa mukavasta asiasta kortin avulla ja samalla sanallistaa palkitsemisen syytä, varhaiskasvatuksen opettaja Minna Törrönen kertoo.

Hyvän käytöksen kortit kootaan luokan seinälle, ja kun kortteja 30, palkintona on esimerkiksi eväsretki johonkin ison koulun mukavista sopeista.

Varhaiskasvatuksen opettaja Minna Törrönen ja rehtori Päivi Malkki kiinnittävät seinälle koko koulun saaman hyvän käytöksen kortin.

 

Könönpellon pienten lasten koulussa on luokat nollasta kakkoseen samalla käytävällä. Esiopetus on siis vuoden mittainen kouluun tutustuminen niin vanhemmille kuin lapsillekin.

– Vanhemmat kiittävät liukuvaa siirtymistä ja ekaluokan aloittamisen helppoutta, Törrönen kertoo.

Pienten lasten koulussa lasten jakaminen ryhmiin esimerkiksi taitotason mukaan on helppoa. Lisäksi englantipainotteiset ryhmät tekevät monenlaista yhteistyötä suomenkielisten ryhmien kanssa.

Pienten koulussa henkilökunta tekee joustavasti yhteistyötä ja äkillisissä poissaoloissa ollaan apuna puolin ja toisin. Myös perehdytys on kunnossa.

– Hyvä perehdytys helpotti uuteen työyhteisöön tulemista, ja nyt me vuorostamme tuemme uusia työntekijöitä, Törrönen sanoo.

 

Koulu osallistaa myös oppilaita. Tänä keväänä he ovat muun muassa kertoneet toiveensa siitä, millaiset Vuoden koulu -juhlat he haluavat.

Opettajarekrytoinneissa oppilaat saavat olla mukana haastatteluissa ja esittää ensiksi omat huolellisesti valmistellut kysymyksensä.

– Tämä on hyödyllistä rehtorille, sillä voin seurata haastateltavien tapaa olla vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. On ollut ilo huomata, että oppilaat näkevät kaikissa haastateltavissa jotain positiivista, Malkki sanoo.