Tuntuuko sinusta, että et puhu samaa kieltä puolisosi/opiskelijoidesi/työkavereittesi kanssa?
Huomaatko luentoa pitäessäsi, että opiskelijasi nuokkuvat, ovat uppoutuneita netin syövereihin tai tekevät ruotsin tehtäviä – varsinkin, kun oma oppiaineesi ei todellakaan ole ruotsi?
Näetkö Teams-palaverissa vain tyhjiä kuvakkeita?
Mitä jos ongelmana onkin kielitaito?
Juuri laatimani amk–suomi-sanakirja voi hyvinkin auttaa tässä. Sen innoittajana toimi Laura Niemen teos Työelämän tyhjänpuhujat – Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan.
Ota talteen ja täydennä tarpeen mukaan!
Resurssi on se, mitä ei yleensä ole.
Hefo on vähintään jokakuinen tilannekatsaus. Tulee sanoista henkilöstö ja foorumi ja sisältää lähes kaikki alla olevat termit.
Innovaatiokorkeakoulusta puhutaan usein strategian (ks. alempana) yhteydessä. Sillä on harvoin tekemistä opetuksen kanssa. Joskus sillä voi perustella kokeilua, jonka tuloksena lupaa – hätäpäissään – syntyvän jotain uutta.
Kokeilukulttuuri merkitsee melkein samaa, mutta on suurempi lupa mokata. Näkyy opiskelijoille, kollegoille ja muulle henkilökunnalle muuttuvina lukkareina ja epäselvinä tehtävänantoina sekä yleisenä hämmennyksenä.
Kriteeri kelpaa selitykseksi useimpiin kiperiin kysymyksiin, joita opiskelijat saattavat esittää. Katso myös linjaus alempana.
Linjaus on jotakin, joka on päätetty jollakin porukalla, esimerkiksi opehuoneen kahvipöydässä. Sillä voi perustella erilaisia kieltoja kätevästi: ”Kun meillä nyt on tällainen linjaus.”
Osaamistarve puhkeaa aina, kun törmään tekoälyyn. (Kuka saisi tämänkin promptattua paremmin?)
Profiloituminen on sitä, kun et tee ihan samaa kuin työkaveri. Olet psykologisempi tai sitten teknisempi.
Resurssi on se, mitä ei yleensä ole.
Strategiasta on hyvä muistaa sen sanakirjamerkitys: sodankäynti-, sodanjohtotapa, -taito.