Hanna Ottman: Onko etukenosta hyötyä?

17.8.2018

Elokuun alkuviikkojen aikana on tipahdellut kutsu kutsun perään. Seminaarien, webinaarien ja teemapäivien aiheina ovat työn murros, digitalisaatio, uudet viestinnän tavat tai tulevaisuusskenaariot.

Yhteistä tilaisuuksissa on se, että niissä pohditaan muutosta ja koetetaan varautua tulevaisuuteen parhaalla mahdollisella tavalla.

 

OAJ:n valtuusto teki pari vuotta sitten linjauksen, että yksi OAJ:n arvoista on edelläkävijyys.

Miksi? Miksi koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan edunvalvonnan pitää olla kehityksen kärjessä? Eikö juuri muutoksessa olisi tarpeen säilyttää jotain vanhaa ja pysyvää?

Varmasti. Opettajan ja oppilaan vuorovaikutus, opettajan vahva ammattitaito, perusarvot ja niin edelleen – eivät ne saa kadota minnekään, eikä valtuusto sitä tietenkään tarkoittanutkaan.

 

Omaa alaamme koskevat kuitenkin samat säännöt kuin yrityksiä.

Yritys, joka uudistuu vain väkipakolla, kun asiakkaat ovat jo siirtyneet muualle, tulee aina reilusti jälkijunassa ja parhaimmillaankin vain sammuttelee pahimpia tulipaloja. Siihen reagoidaan, mihin pystytään. Näiden yritysten tulevaisuus ei ole pitkä.

Edelläkävijä vaikuttaa muutoksen sisältöön ja aikatauluun itse.

Edellisiä paremmassa tilanteessa ovat yritykset, jotka haluavat pysyä muutoksessa mukana. Nämä yritykset seuraavat aktiivisesti, mitä kilpailijat tekevät, satsaavat kehitykseen ja tuovat asiakkaille ajanmukaista palvelua.

Ylivoimaisessa asemassa ovat yritykset, jotka eivät katsele menneisyyteen eivätkä sivuille vaan tulevaisuuteen. He eivät toimi pakon edessä eivätkä reagoi toisten tekemisiin vaan luovat itse tulevaisuutta. Edelläkävijä vaikuttaa muutoksen sisältöön ja aikatauluun itse.

 

Suomen Opettajiksi Opiskelevien Liiton SOOLin puheenjohtaja sanoo tässä lehdessä osuvasti, että vaikuttamistyö on paitsi konkreettista edunvalvontaa myös keino kitkeä pahoinvointia yhteiskunnasta.

Juuri siitä on kyse OAJ:ssa. Edelläkävijyys ei ole itseisarvo, vaan sillä pyritään turvaamaan opettajien edunvalvontaa parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevaisuudessa.

Maailma muuttuu joka tapauksessa. Osaan asioista voimme vaikuttaa, osaan emme.

Kaikissa tapauksissa edelläkävijöillä on suurin mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

 

Suomessa on verraton mahdollisuus olla edelläkävijä. Siitä voi kiittää teitä, opettajat varhaiskasvatuksesta yliopistoon! Tällä porukalla luodaan mahdollisuuksia, hyvinvointia, osaamista – ja juurevaa sivistystä, jonka päälle voi rakentaa mitä vain.

Opettajien edunvalvonta on liioittelematta Suomen edun valvontaa.

 

Hanna Ottman

[email protected]

Twitterissä @HannaOttman

toimittajalta

Lähidemokratian lonkerot

Kun ihminen liittyy ammattiliittoon, hän ei aina tule ajatelleeksi, mihin kaikkeen sitä kertaheitolla kuuluukaan.

OAJ:ssakin jäsen kuuluu automaattisesti sekä yhteen järjestön 17 alueyhdistyksestä että johonkin lähes kolmestasadasta paikallisyhdistyksestä. Eivät järjestön lonkerot siihen pääty. On piirejä ja pedagogisia järjestöjä, lisää yhdistyksiä ja niillä lisää toimikuntia. Itse tapasin paikallisyhdistyksessä toimivia opettajia Lahdessa.

Tsiljoonien toimielimien tarkoituksena ei ole tehdä elämästä monimutkaista, saati kurjaa. Päinvastoin: lonkeroista saa tukea.

Voi olla, että mitä monihaaraisemmalta järjestön rakenne näyttää, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tarkoituksena on vain varmistaa yksittäisen opettajan äänen kuuluminen sekä paikallisissa että valtakunnallisissa päätöksissä.

Matias Manner

Lue samasta aiheesta

Pääkirjoitus

Hanna Ottman: Avointa lobbausta

16.03.2023
Pääkirjoitus

Hanna Ottman: Ope korvattavissa?

16.02.2023
Näkökulmat

Hanna Ottman: Täysi torvelo

06.10.2022