Maailman opettajien päivän aattona eduskunnassa soivat ksylofonit.
Muutama sivistysvaliokunnan jäsen ja kansanedustaja seuraa silmä kovana tietokoneen ruutua, jolla vaihtuvat sävelkorkeuden kertovat kirjaimet, ja koettaa lyödä omaa ksylofonipalaansa oikealla hetkellä.
Taustalla vyöryy Smetanan Moldau innostamassa musisointia ja auttamassa onnistumisessa.
Keskittyminen on pukumiehillä huippua; hyvä, ettei kieli pilkistä huulten välistä.
Kesän Suomi Areenassa syntyi ajatus, että OAJ:n organisoima pop up -koulu on vietävä myös eduskuntaan.
Iso rooli idean toteutumisessa oli sivistysvaliokunnan puheenjohtajalla Paula Risikolla, joka näki, miten pop up -koulu avasi nykykoulua innostavalla tavalla.
Monen käsitys opettamisesta ja oppimisesta muuttui, mikä muuttaa myös käsitystä siitä, millaisia resursseja nykykoulussa tarvitaan.
Sama oivallus haluttiin antaa kansanedustajillekin.
Koulutuspolitiikasta päättävien on tunnettava koulutuksen todellisuus.
On erityisen tärkeää, että koulutuspolitiikasta päättävät ihmiset tuntevat koulutuksen todellisuuden.
He päättävät lait, joilla on varsinkin viime vuosina ollut sopimuksiakin suurempi vaikutus opettajan työhön ja työhyvinvointiin.
Jotkut lait ovat ajaneet vahvasti opettajien etua, mutta toisissa opettajien ääntä ei ole kuunneltu, ja päätös on perustunut epärealistiseen käsitykseen päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista.
Onnistumisesta hyvä esimerkki on viime vuonna säädetty varhaiskasvatuslaki, päinvastaisesta ilmeisin on koulutusleikkaukset.
Ihan niin kuin kesällä Porissa, myös eduskuntaan viemämme miniversio pop up -koulusta oli erittäin onnistunut.
Neljän oppimispisteen koulu tarjosi kokemuksen innostavasta oppimisesta ja opettajan keskeisestä roolista oivalluttajana.
Tietoisuutta koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten todellisuudesta – hyvässä ja pahassa – pitää jaksaa kertoa joka puolella Suomea.
Kansanedustajien lisäksi kaikkien päättäjien pitäisi vierailla näissä oppimisen paikoissa tiheästi, jotta he tuntisivat niiden todellisen arjen.
Vain siten päättäjät voivat tehdä järkeviä päätöksiä koulutuksen resursseista.
Hanna Ottman on OAJ:n viestintäjohtaja.
Twitterissä @HannaOttman
Tekijältä
Juttusuunnitelma uusiksi
Seurasimme Kuopion kouluhyökkäyksen tapahtumia ensimmäisistä otsikoista lähtien. Mietimme: ei ole totta ja voi ei taas.
Sitten asiaa piti ajatella työmme kannalta. Miten käsittelemme aihetta tässä lehdessä, joka ilmestyy reilu viikko tapahtumien jälkeen? Seuraavana aamuna aiemmin tehty pääjuttu oli siirretty jemmaan ja uusi juttu suunniteltuna.
Hermostutti häiritä tapahtumien keskipisteessä olevia, mutta hiljaisuuskaan ei ollut vaihtoehto. Halusimme hälventää herännyttä huolta, palauttaa turvallisuuden tunnetta. Kertoa, miten järkytyksen jälkiä hoidetaan ja millaista tukea kuopiolaisille kollegoille ja opiskelijoille on tarjolla.
Yhteydenottomme otettiin hyvin vastaan. Sattumallakin oli sijansa: kansanedustaja Marko Kilpi osallistui OAJ:n pop up -kouluun eduskunnassa ja osui juttusille päätoimittajan kanssa.
Meille myös tarjottiin turvallisuustietoa. Tuli sellainen olo, että vaikka muukin media ehti jo useita päiviä puida aihetta, myös suoraan opettajille suunnatulle viestille on tilausta.
Tapahtumat vauhdittavat keskustelua etenkin lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Sitä ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa rakentavaa työtä ei ole koskaan liikaa.
Minna Ängeslevä
Juttu koulusurman jälkityöstä:
Koulusurmiin on varauduttu huolellisesti – Kuopiossa viranomaiset toimivat esimerkillisen hyvin