29.5.2018
Lapsena, kun minulla tai sisaruksillani oli toiveita, jotka eivät olleet kovinkaan välttämättömiä, isälläni oli tapana torpata kinuamiset aina samalla lauseella: ”Ajattele lapsia Afrikassa, niillä ei ole edes ruokaa.”
Ärsyttihän se. Ymmärsin tietenkin, ettei afrikkalaisen lapsen ruualla ja minun kengilläni ollut välitöntä yhteyttä (valitettavasti), vaan kyse oli siitä, ettei isä aikonut toteuttaa toivetta.
1960–70-lukujen taitteen Suomessa ei ollut nykyisen kaltaista tietoutta kaukaisien maiden tilanteesta. Elettiin vaurastumisen aikaa, ja sodasta oli kulunut vain reilut parikymmentä vuotta – sama aika kuin 90-luvun puolivälistä tähän.
Rakennettiin myös uutta peruskoulua, joka mahdollisti kaikille saman opintien, varallisuuteen tai asuinpaikkaan katsomatta.
Koulutuksen uskottiin tuovan hyvinvointia, josta kaikki pääsisivät osalliseksi. Tämä myös tasaisi eriarvoisuutta ja vakauttaisi yhteiskuntaa.
Tiedämme, että monella tavalla näin on käynytkin. Koulutusjärjestelmässämme on aina kehitettävää – niin pitää ollakin – mutta perusteiltaan se on hieno systeemi.
Olen ylpeä siitä, että Suomen opettajat haluavat jakaa hyvinvointia toisillekin
Viime päivien lehdissä on kirjoitettu brittitutkimukseen vedoten, että hyväosaisuus luo itsekkyyttä. Ystävällisimpiä ja auttavaisimpia ovat ne, joilta itseltäänkin puuttuu paljon.
Suomessa on onneksi toisin ainakin koulutuksen maailmassa: vaikka olemme siinä hyväosaisia, olemme halunneet jakaa samaa hyvinvointia toisillekin.
Opettajat ovat olleet jakamisen etujoukoissa, sillä OAJ on tehnyt kehitysyhteistyötä 80-luvulta alkaen. Osa yhteistyöstä on kahdenvälistä toimintaa opettajajärjestöjen kanssa esimerkiksi Afrikassa, osa taas laajempaa koulutukseen vaikuttamista.
Viime viikonloppuna käynnistyi uusi Se tekee hyvää -kampanja. OAJ kerää kesän ja syksyn aikana lahjoituksia Nenäpäivälle, jotta mahdollisimman moni maailman lapsi saisi välineitä nykyistä parempaan elämään.
Kyse on pienistä asioista: 10 eurolla lapsi saa lukutaidon. 30 eurolla opettaja saa koulutuksen oppimista parantaviin menetelmiin.
Lue lisää tästä lehdestä ja OAJ:n nettisivuilta. Jo nyt voi alkaa miettiä, miten sinä, päiväkotisi, koulusi tai oppilaitoksesi haluaisitte osallistua hankkeeseen.
Isäni lause on kasvanut korkoa elämäni aikana monella tavalla. Olen oppinut arvostamaan sitä lähes elämänohjeena: ihminen on tyytyväisempi silloin, kun hän näkee, mitä hänellä on, kuin silloin, kun hän huomaa vain sen, mitä häneltä puuttuu. Ja aina voi antaa toisille. Se tekee hyvää.
Hanna Ottman
Twitterissä @HannaOttman
toimittajalta
Globaali vastuu valokeilaan
Juonittelevia pukumiehiä kabineteissaan, kovapintaista oman edun tavoittelua ja vallankahvan puristamista? Vaiko sittenkin yhteisten asioiden edistämistä, ihmisoikeuksien vahvistamista, vastuullisuutta ja köyhyyden torjuntaa?
Ammattijärjestöjen julkisuuskuva ei ehkä aina ole niin raikas kuin voisi toivoa. OAJ haluaa uudella kampanjallaan muistuttaa, mistä ay-toiminnassa pohjimmiltaan on kyse. Ydin on nimittäin mitä ajankohtaisin. Opettajalla on ammattijärjestössä mahtavat mahdollisuudet tehdä hyvää paitsi omien työehtojen ja -olojen myös koko maailman eteen.
Tule mukaan ja kutsu kaverisikin: OAJ ja vakuutusyhtiö Turva lahjoittavat jokaisesta uudesta järjestön jäsenestä yhteensä 20 euroa Nenäpäivä-kampanjaan.
Heta Lievonen
Lue lisää jutusta Isojen kysymysten äärellä – OAJ:n uusi kampanja keskittyy globaaliin hyväntekemiseen