Vuosi alkoi tiivishenkisellä opetusalaa koskevalla koronadebatilla. Sekavuudessaan se hakee vertaistaan, eikä näkemys kirkastunut yhteiseksi keskustelun edetessäkään.
Keskustelussa häiritsi moni asia, mutta ehkä keskeisimmin vaillinainen kuva päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista.
Esimerkiksi keskustelu lähi- ja etäopetuksesta osoitti puutteita tilannekuvan ymmärtämisessä.
Vaikka OAJ on koko pandemian ajan painottanut lähiopetuksen merkitystä, tällä hetkellä ei kuitenkaan ole kyse siitä, että voitaisiin valita täysipainoisen lähiopetuksen ja etäopetuksen välillä.
Tulevina viikkoina on edessä pandemian tähänastiset huippuhetket, ja on selvää, että sairastumisia tulee myös päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa.
Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten turvallisuus on koko yhteiskunnan etu.
Niinpä lähiviikkoina lapset, oppilaat, opiskelijat, opettajat, esihenkilöt, rehtorit ja muu henkilökunta ovat vuoroin ja vuorollaan terveitä, sairaita ja karanteenissa, lähinä ja etänä.
Tilanteet voivat vaihdella päivittäin, ja joka kerta on löydettävä sopiva terveysturvallinen ratkaisu. Muuttuvien tilanteiden ratkaiseminen niin, että oppiminen on edes teoreettisesti mahdollista, vaatii hurjasti työtä ja voi olla väliin mahdotontakin.
Lämmin huokaus rehtoreiden ja kaikkien teidän puolesta, jotka joudutte tätä toteuttamaan!
Loppiaisdebatti toi mukanaan myös jotain hyvää. Valtakunnan tasolta on nyt annettu painava viesti – paitsi koulutuksen painoarvosta! – myös siitä, että kuntien ja koulutuksen järjestäjien on viimein järjestettävä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten terveysturvallisuus kohdilleen.
Koulutuksen järjestäjät! Hyödyntäkää paikkakuntanne opettajien asiantuntemus ja luokaa yhdessä turvalliset ympäristöt oppia.
Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten turvallisuus ei suojaa vain lapsia, nuoria ja opettajia, vaan se on koko yhteiskunnan etu.
Kaikesta huolimatta parasta mahdollista tätä vuotta!
Hanna Ottman on OAJ:n viestintäjohtaja.
Twitterissä @HannaOttman
Tekijältä
Uskalla astua aidan yli
“Äh. Taas tuo sama asiantuntija on päästetty ääneen.” Tällainen huuto kaikuu toisinaan mielessäni, kun luen opetusalasta tehtyjä lehtijuttuja.
Jotta huudahdus ei hyppäisi myös Opettaja-lehden lukijoiden huulille, annamme tilaa mahdollisimman monelle opetus- ja kasvatus alalla työskentelevälle. Kiinnitämme huomiota myös asiantuntijajoukon laajuuteen.
On nimittäin tärkeää, että opettajat tuntevat toistensa työn. Tätä korostamme tämän lehden jutussa, jossa opettajat kyläilivät toistensa työpaikoilla. Yhteinen opettajuus löytyi heti -jutusta voi lukea, mitä varhaiskasvatuksen opettaja ja ammatillinen opettaja tet-päivinään oivalsivat toistensa työstä.
Tähän vuoden ykkösnumeroon olemme haastatelleet opettajia Laukaasta, Forssasta, Oulusta, Joensuusta, Helsingistä, Vantaalta, Kuopiosta ja Lappeenrannasta. Lisäksi äänessä on tutkija Itä-Suomen yliopistosta, kasvatustieteen professori ja ympäristötieteen professori Helsingin yliopistosta sekä Sitran, Karvin ja OAJ:n asiantuntijoita.
Tettiin on pandemian aikana hankala päästä, mutta ehkäpä tätä lehteä lukiessasi et etsisikään juttuja ainoastaan omasta alastasi tai omalta paikkakunnaltasi vaan katsoisit, mitä muille kuuluu.
Johanna Äijälä