Helena Kahl: Palvelussuhteen ehtoja kehitetään prosessina

Sopimusneuvottelut lähestyvät. Siksi ajattelin muistutella mieliin, minkälaisia muutoksia olemme ammatillisessa koulutuksessa käyneet läpi viime vuosikymmeninä.

 

Monialaiset ammatilliset oppilaitokset syntyivät 2009 ammatillisen koulutuksen vauhdittamishankkeessa. Tällä haettiin tehokkuutta. Koulutus keskittyi kasvukeskuksiin.

Oppilaitoksessa saattoi olla käytössä lähemmäs kymmenen eri työehtosopimusta. Opettajanhuoneessa ihmeteltiin ja kadehdittiin, tunnettiin eriarvoisuutta.

Luottamusmiehenä minulla riitti selittämistä, miksi palvelusuhteen ehdot vaihtelivat, vaikka työ ja koulutus olivat samat. Harvemmin verrattiin työaikaa.

Sujuvasti sekoitettiin opetusvelvollisuus, kokonaistyöaika, toimistotyöaika sekä kesäkeskeytys ja vuosiloma. Näitä kaikkia työaikamuotoja löytyi yhden oppilaitoksen sisältä.

Ehdot vaihtelivat, vaikka työ ja koulutus olivat samat.

Leikkaukset ammatillisessa koulutuksessa alkoivat 2013. Yt-neuvottelujen tuloksena henkilökuntaa ja lähiopetusta vähennettiin.

Lähiopetuksen leikkaamisesta kärsivät eniten opetusvelvollisuustyöajassa olleet opettajat, sillä heiltä napsaistiin pois ylitunnit.

Samaan aikaan valmisteltiin ammatillisen koulutuksen reformilakia ja aloitettiin vuosityöaikakokeilut.

Reformilaki astui voimaan 1.1.2018, jolloin laista poistui oppitunnin käsite. Tutkintorakenne muuttui myös siten, että tutkinto on kaikille samanlainen.

 

Vuosityöaikaan siirtyminen oli mielestäni välttämätöntä. Vta-sopimus on monialaisessa oppilaitoksessa aiempaa yhdenvertaisempi. Kerralla valmis ei sekään ole vaan vaatii jatkuvaa kehittämistä ja vanhasta pois oppimista.

Suurimmat vaikeudet ovat sopimuksen soveltamisessa. Samaa kieltä soveltamisessa puhutaan, kun kirjoitetaan käsitteet auki yhdessä henkilöstön kanssa ja koulutetaan henkilökuntaa ja esihenkilöitä.

Tavat tehdä opetustyötä muuttuvat, sen on korona-aika osoittanut. Myös oppivelvollisuuden laajentaminen on tuonut työhön omat haasteensa.

Tulevalla neuvottelukierroksella on otettava huomioon uudet työn tekemisen muodot kaikissa opetusalan sopimuksissa.

 

Helena Kahl on OAJ:n toinen varapuheenjohtaja.

[email protected]

Twitterissä @HelenaKahl

Lue samasta aiheesta