OAJ:n varapuheenjohtaja Petri Kääriäinen peräänkuulutti talvella Opettajassa 2/29.1. julkaistussa kolumnissaan opettajilta tinkimättömyyttä opetusta ohjaavien asiakirjojen noudattamisessa. Kirjoituksen viesti oli äärimmäisen tärkeä.
Kolumnin lopussa hän totesi myös, ettei opettajan seksuaalinen suuntautuminen saisi vaikuttaa opetustyöhön, kuten ei myöskään poliittiset ja uskonnolliset näkemykset. Rinnastus on erikoinen, sillä seksuaalinen suuntautuminen on asia, jota ei voi valita tai muuttaa.
Opettaja opettaa aina myös omalla persoonallaan, jossa oma henkilökohtainen eletty elämä näkyy monin tavoin. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole ulottuvuus, jonka voisi tästä sulkea pois.
Tämä ei kuitenkaan ole huono asia. Tiedämme tutkimuksista, että seksuaalivähemmistöön kuuluva opettaja tiedostaa paremmin sen, että koulussa on sateenkaarinuoria. Näin opettaja osaa ottaa moninaisuuden paremmin huomioon ja tukea eri tavalla kuin opettaja, jolle sateenkaaritematiikka on vierasta.
Opettaja opettaa aina myös omalla persoonallaan.
Tiedämme myös, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla opettajilla on parempi tietotaito opettaa ja käsitellä sateenkaariteemoja koulussa.
Opettaja, jolle nämä teemat ovat vieraita henkilökohtaisella tasolla, ei todennäköisesti ole saanut opettajankoulutuksessakaan tarpeellisia eväitä niiden käsittelyyn koulussa – vaikka kansalliset vasu ja opsit sitä vaativat.
Tutkimusten mukaan kouluissa, joissa sateenkaariteemoja käsitellään, ilmenee vähemmän kiusaamista ja luvattomia poissaoloja. Oppijat kokevat tällaisen koulun ilmapiirin positiivisemmaksi. Hyöty on ilmeinen.
Seksuaalinen suuntautuminen vaikuttaa siis de facto siihen, miten hyvin opettaja voi toteuttaa velvoitteitaan.
Tämä on hyvä tunnistaa, ja siihen täytyy reagoida lisäämällä opettajille sekä perus- että täydennyskoulutusta sateenkaariteemoista.
Marita Karvinen
koulutusasiantuntija, Seta ry